Valkoinen norsu on sanonta, jolla tarkoitetaan näennäisen arvokasta, mutta todellisuudessa vain kuluja aiheuttavaa kohdetta.
Sanonta on peräisin Kaakkois-Aasiasta. Täysvalkoinen albiinonorsu on harvinainen ja arvostettu, ja se on ollut Kaakkois-Aasiassa hallitsijoiden statussymboli, jonka uskottiin tuovan vaurautta ja onnea koko kansalle.[1]
Tradition mukaan Buddhan äiti näki unessa valkoisen norsun tuovan hänelle lootuksenkukan, joka on viisauden ja puhtauden symboli.[2] Koska eläintä pidettiin pyhänä eikä sitä saanut käyttää mihinkään työntekoon, valkoisen norsun saaminen lahjana hallitsijalta oli samalla sekä siunaus että kirous: siunaus koska eläin oli pyhä ja osoitus hallitsijan mielisuosiosta; kirous, norsustahan oli vain kuluja, koska sillä ei ollut mitään varsinaista käyttöä.