Västerbyn kartano (ruots. Västerby gård) sijaitsee Siuntiossa Uudellamaalla. Kartano on viimeksi erotettu itsenäiseksi tilakseen Tyyskylän kartanosta vuonna 1920. Varhaisimmat kirjalliset lähteet Västerbyn tilasta ovat kuitenkin vuodelta 1531. Västerbyn kartano sijaitsee puukujan päässä pienen puistoalueen keskellä ja kartanolta on näkymä Tjusträskille.[1]
Historia
Västerbyn tilan varhaisin tunnettu omistaja on Suitian kartanolinnan omistanut Erik Fleming, joka mainitaan tilan omistajana vuonna 1531. Kuitenkin vuonna 1564 Västerbyn tila siirtyi Hans Grelsson Silfverpatronille rälssitilana tämän aateloinnin yhteydessä.[2]
Vuonna 1713 Västerby, josta oli tullut rustholli, myytiin adjutantti Georg Agricolalle, sillä Västerbyn nimeltä tuntematon rusthollari oli muuttanut Ruotsiin isoavihaa pakoon. Isovihan aikana venäläiset sotilaat tuhosivat Västerbytä pahoin; tilan rakennuksia ja aitoja poltettiin, ikkunat rikottiin, takat ja savupiiput tuhottiin ja irtaimisto ryöstettiin. Isovihan jälkeen Ruotsiin paennut rusthollari kuitenkin palasi ja osti tilan takaisin Agricolalta. Tila mainitaan verokirjoissa jälleen vuonna 1738.[1]
Västerby on kirjoitettu myös muodoissa Vesterby ja Westerby.[3]
Entinen Päivärinteen koulu on rakennettu Västerbyn kartanon maille.
Päärakennus
Västerbyn kartanon päärakennus on puurakenteinen kaksikerroksinen suorakaiteen muotoinen rakennus, josta erottuu keskellä tornimainen erkkeri. Tämä ”torni” onkin kartanon yksi tunnuspiirteitä. Kartanossa on kaksi savupiippua.[1]
Lähteet
