Väinö Armas Linnanlahti ent. Lindqvist (21. heinäkuuta 1892 Raisio – 29. kesäkuuta 1956) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisen Armeijan riveissä joukkueenjohtajana.^[1][2]

Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Josef Leander Lindqvist ja Vilhelmiina Gustafsson. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1926 Karin Matilda Anderssonin kanssa. Linnanlahti kävi kansakoulun ja Vehmaan maanviljelyskoulun vuosina 1910 – 1911.^[1][2]

Linnanlahti työskenteli maanviljelijänä kotitilallaan ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 2. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella. Hän kuului lyhyen aikaa pataljoonan ratsuosastoon.^[1][2]

Linnanlahti astui Suomen armeijan palvelukseen vahtimestariksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi Karjalan ratsujääkärirykmentin 1. eskadroonaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Karjalankannaksella muun muassa Kivennavalla, Kuokkalassa ja Terijoella sekä Inoon saartoon.^[1][2]

Linnanlahti palveli sisällissodan jälkeen edelleen joukkueenjohtajana Karjalan ratsujääkärirykmentin 1. eskadroonassa. Armeijasta hän erosi 25. helmikuuta 1919 ja työskenteli sen jälkeen maanviljelijänä. Uudestaan Linnanlahti astui armeijan palvelukseen 1. heinäkuuta 1927 ja hänet sijoitettiin Asevarikko I:n korjauspajaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin Puolustusministeriön tarkastustoimiston nuoremmaksi tarkastajaksi ja oli tehtävässä vuoteen 1941 saakka. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin tarkastajaksi kaasunsuojelumateriaalitoimistoon. Linnanlahti erosi vakinaisesta palveluksesta sotien jälkeen ja siirtyi tarkastajaksi Oy Sohlbergin palvelukseen. Vuonna 1948 hän vaihtoi työpaikkaa ja siirtyi Suomen Autoteollisuus Oy:n palvelukseen.^[1][2]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 24. joulukuuta 1917 Vahtimestari 11. helmikuuta 1918 Vänrikki 1942		Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.