Kun EU:lla oli vaikeuksia yhteisen pakolaispolitiikan luomisessa, pääministeri Viktor Orbán otti EU:n pakolaisvastaisimman asenteen.[5] Kun tiedot raja-aidan rakentamisesta vahvistuivat, alkoi pakolaisten ryntäys,[6] joka näkyi selkeimmin Keletin rautatieasemalla syyskuun alussa 2015.[7] Unkarin valtio ei antanut apua Budapestiin juuttuneille pakolaisille – myös YK:n aputarjous torjuttiin.[8] Valtio ei mielellään tarjonnut pakolaisille autokyytiäkään rajalle, Itävaltaa ja Saksaa kohti.[9] Orbán sanoi heinäkuussa 2016, että pakolaiset ovat myrkkyä Unkarille.[10]
Turvalukko kallistuu
Aidan alkuperäinen budjetti oli 21 miljoonaa euroa. 3.8.2015 hallituksen tiedottaja ilmoitti, että aidan ja väliaikaisten vastaanottokeskusten rakentamiseen tarvitaan lisärahaa. Kokonaissumma nousi noin 93 miljoonaan, josta aidan osuus oli 62 miljoonaa. Unkarilainen Fidesz-myönteinen uutissivusto Origo kutsui aitaa väliaikaiseksi turvalukoksi.[11][12][13]
Aita myös Kroatian rajalle
Unkari sulki Kroatian vastaisen rajansa aidalla 17.10.2015. Hallituksen mukaan teräsaita on tarkoitettu EU:n suojaksi islaminuskoisia turvapaikanhakijoita vastaan.[14]
Vartijoilla hyvät palkat
Vuoden 2016 syyskuussa Unkarin poliisin tavoitteena oli hankkia 3000 rajavartijaa. Koeajan jälkeen heidän palkkansa olisi noin 220 000 forinttia kuussa (710€). Tuore lääkäri tienasi Budapestissä 140 000 forinttia kuussa (450€) ja opettaja hieman yli 100 000 (n. 330€).[5]
"Yksi aita ei riitä"
Elokuun lopussa 2016 Orbán sanoi: "Yksi aita ei riitä". Toinen "hyvin vakavasti otettava aita" rakennetaan etelärajalle sekä laitos, johon mahtuu "satoja tuhansia siirtolaisia", Orbán lisäsi. Tämä ei pitänyt yhtä todellisuuden kanssa, sillä pidätettyjen siirtolaisten määrä oli laskenut raja-aidan takia vuoden aikana dramaattisesti. Syyskuussa 2015 oli joinakin päivinä ollut jopa 10 000 pidätystä, mutta syyskuussa 2016 oltiin kriisiä edeltävällä tasolla. "Roszken ja Tompan raja-asemien kauttakulkualueilta laskettiin Unkariin 30 siirtolaista päivässä." Turvapaikanhakijat vietiin Itävallan rajan lähelle, Vamosszabadin leirille.[5] Sinne ei vuosi aiemmin päästetty lehtimiehiä; muutama onnistui kuitenkin näkemään ja kuvaamaan koko karmeuden.[15]
Kansanäänestys pakolaiskiintiöstä
2.10.2016 unkarilaisilta kysyttiin kansanäänestyksessä, hyväksyvätkö he, että maa ottaisi EU:n ehdottamia kiintiöpakolaisia. Hallitus käytti 16 miljoonaa euroa pakolaisten vastaiseen kampanjaan; julisteissa luki esim.: "Tiesikö, että siirtolaiset tekivät Pariisin terrori-iskut?" Ulkomailla asuvat unkarilaiset saivat kirjeen, jossa oli äänestyskehotus: "Pyydän, ettet vaarantaisi lastemme tulevaisuutta."[5]
Äänestystulos oli kaksijakoinen: 98% äänestäneistä kannatti hallituksen esitystä: ei siirtolaiskiintiöitä, mutta vain 40% osallistui äänestykseen. EU-ehdotuksen mukaan Unkarin olisi pitänyt ottaa 1294 turvapaikanhakijaa. Ne unkarilaiset, jotka vaivautuivat äänestyspaikoille, antoivat lähes yksimielisesti tukensa Orbánin politiikalle, johon kuului uusi raja-aita.[16]
Toinen Serbian vastainen raja-aita
Maaliskuussa 2017 Reuters ilmoitti: "Unkari rakentaa uutta huipputeknistä raja-aitaa – siirtolaisia näkyvissä vähän". Uusi este antaisi lieviä sähköiskuja. Siinä on lämpöantureita, kameroita ja kaiuttimia, jotka jakavat uhkauksia useilla kielillä. Reutersin mukaan enää päästettiin maahan 10 siirtolaista päivässä. Aidan rakennustöissä oli 700 vankia. Hallitus oli budjetoinut Serbian toiseen aitaan 38 miljardia forinttia (123 miljoonaa euroa). Orbánin kansliapäällikkö sanoi, että aitaan liittyvät kustannukset ovat lähes miljardi euroa, mukaan lukien partiointi ja siirtymäalueet.[17] Toinen Serbian vastainen aita, pituudeltaan 155 km, valmistui 28.4.2017.[18]
Vice News kertoi videollaan huhtikuussa 2017, että Unkari päästi vain 10 pakolaista päivässä kauttakulkualueiden läpi. Vuonna 2015 Unkari hyväksyi 502 turvapaikanhakemusta, ja 425 vuonna 2016. Turvapaikanhakijoita pidettiin konteissa ja kaltereiden takana. Poliisi kielsi toimittajaa puhumasta heidän kanssaan.[19]
Rahapyyntö aitaa varten solidaarisuuden nimessä
31.8.2017 Unkarin pääministeri Orbán pyysi EU:ta maksamaan puolet raja-aitojen kustannuksista, jotka olivat hänen mukaansa 883 miljoonaa euroa. "Maamme suojelee itsensä lisäksi koko Eurooppaa laittomien siirtolaisten tulvalta… On korkea aika, että eurooppalainen solidaarisuus toteutuu käytännössä rajavalvonnan alalla." Unkarissa oli tuolloin "alle 700 pakolaista, joista noin 430" kahdella tarkasti vartioidulla konttileirillä Serbian rajalla. – Euroopan komission tiedottaja vastasi, että EU tukee rajavalvontaa, mutta ei rahoita aitoja.[20]
EU Observer -verkkolehti kertoi, että komission tiedottaja puhui myös solidaarisuudesta huomauttaen, että Unkari oli kieltäytynyt ottamasta turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta. "Solidaarisuus on kaksisuuntainen tie, ja kaikkien jäsenvaltioiden olisi oltava valmiita osallistumaan siihen", hän sanoi. Lontoossa sijaitsevan ajatushautomon (Overseas Development Institute) mukaan EU on käyttänyt noin 17 miljardia euroa pakolaisten ja siirtolaisten saapumisen estämiseen vuodesta 2014 lähtien. Lehti mainitsi, että Euroopassa oli useita raja-aitoja, kuten Itävalta–Slovenia, Slovenia–Kroatia ja Makedonia–Kreikka.[21]
Tyly pakolaispolitiikka sai tuomion
Euroopan unionin tuomioistuin ilmoitti joulukuussa 2020, että Unkarin tyly turvapaikkapolitiikka rikkoi EU-oikeutta: "Unkari on tehnyt käytännössä mahdottomaksi hakea turvapaikkaa Serbian vastaisella rajallaan".[22] New York Times arvioi: "Koska blokin poliittiset instituutiot ovat vähemmän halukkaita painimaan herra Orbánin kanssa oikeusvaltioperiaatteesta, EU:n korkeimman oikeuden rooli Unkarin suhteen on korostunut."[23]
Unkari kieltäytyi muuttamasta politiikkaansa. Tämän pattitilanteen takia Frontex lähti Unkarista tammikuussa 2021, mikä on ensimmäinen kerta sen historiassa EU-maassa. Pääministeri Orbán on myös sepittänyt tarinaa, jossa "Euroopan vastaus siirtolaiskriisiin on osa miljardööri George Sorosin ja Brysselin salaliittoa, ja antanut ymmärtää, että tavoitteena on korvata Euroopan valkoinen, kristitty väestö muslimeilla".[23][24]
Aitakulut jo 1,6 miljardia euroa
Marraskuussa 2021 Viktor Orbán pyysi taas rahaa EU:lta aitaa varten. Hän painotti, että Unkari oli kuluttanut 590 miljardia forinttia (1,64 miljardia euroa) kuudessa vuodessa aitaan liittyen;[25] rajavartijoita oli jo 4500.[26] EU-komission presidentti, Ursula von der Leyen vastasi Unkarin ja 11 muun maan pyyntöön: "Euroopan unioni ei rahoita piikkilankaa ja muureja rajoilla."[27]
