Widströmin vanhemmat olivat hovin palveluksessa. Widström meni naimisiin 1790 Sven Widströmin kanssa, joka oli viulisti ja hovikapellimestari. He saivat viisi lasta, joista kaksi eli aikuisikään. Sven Widström kuoltua Widström muutti 1812 Västergötlandiin, jossa hän toimi kotiopettajana kuolemaansa saakka.[1]
Widströmin opiskeli nuorena kieliä ja musiikkia, minkä mahdollisti se, että hän asui hovissa. Lehtimies Carl Christoffer Gjörwell opasti häntä runon teossa, ja Gjörwellin kautta hän tutustui aikakauden johtaviin runoilijoihin, joita olivat esimerkiksi Carl Gustaf af Leopold, Thomas Thorild ja Bengt Lidner. Hän sai julkaistuksi runojaan lehdissä jo 20-vuotiaana. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Erotiska sånger, ilmestyi 1799 nimimerkillä U. C. W. Sitä seurasi uusia kokoelmia. Ruotsin akatemia palkitsi hänet vuonna 1840 kirjallisista ansioista kultamitalilla.[1]
Widström aloitti kääntäjänä vuonna 1800. Tehtävät hän sai Gjörwellin välityksellä. Hän käänsi yhdessä Herman Anders Kullbergin kanssa Matthew G. Lewisin goottilaisen kauhuromaanin Munkki (The Monk), joka julkaistiin anonyymisti. Hän suomensi Metsälapsi Victorista kertovan F. G. Ducray-Duminilin kirjan Victor, ou l’Enfant de la forêt (Victor eller Skogs-Barnet). Kirjaan sisältyy kaksi runoa Spåkvinnan ja Fiskaren, jotka otettiin mukaan myöhemmin ilmestyneeseen kokoelmaan Ulrika C. Widströms Samlade Witterhetsförsök. Hänen käännöksiään etenkin teatterille tiedetään julkaistun anonyymisti, joten selkeää käännösmäärää ei ole voitu selvittää. Mariestads Weckobladissa 1841 julkaistussa nekrologissa mainitaan, että hän olisi kääntänyt Louise Brayer de Saint-LéoninEugenio och Virginian ensimmäisen osan, mutta tieto on epävarma.[1]
