Ulla Pirkko Nenonen (31. lokakuuta 1933 Loviisa[1][2] – 9. maaliskuuta 2018 Tampere[3]) oli suomalainen teologian kandidaatti, lähetystyöntekijä ja raamatunkääntäjä, joka palveli lähetystyössä Namibiassa vuosina 1961–2015, yhteensä kaikkiaan 54 vuoden ajanjaksolla. Suomalaisista lähetystyöntekijöistä ainoastaan Martti Rautanen ja hänen vaimonsa Frieda ja tyttärensä Johanna ovat työskennelleet lähetystyössä pitempään.[4]
Nenonen kävi koulunsa pääosin Kuusankoskella, mutta valmistui ylioppilaaksi Imatran yhteiskoulusta vuonna 1954. Teologian kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1960. Pian tämän jälkeen hän lähti Ambomaalle.[1][2]
Toiminta opettajana Ambomaalla
Ulla Nenonen saapui Ambomaan lähetyskentälle vuonna 1961 ja opiskeli aluksi afrikaansia ja ndongaa[1][5] ja toimi sen jälkeen Oniipan kirjapainossa, mutta pian hän siirtyi Okahaon naisseminaarin opettajaksi ja sitten keskikoulun opettajaksi, missä hän sitten toimi myös rehtorina. Tuohon aikaan Ambomaalla ei ollut lainkaan valtion kouluja, ja lähetyksen koulut olivat paikallisille asukkaille ainoa mahdollisuus saada koulutusta. Elämä Ambomaalla oli rauhallista, kunnes Namibian itsenäistymispyrkimykset muuttuivat SWAPOn harjoittamaksi sissisodaksi. “Jouduin ratkaisemaan, onko minun elämäni kallisarvoisempi kuin jonkun toisen elämä. Totesin, että ei totisesti ole”, Nenonen sanoi Ylen haastattelussa vuonna 2011. Erään kerran hän uhmasi Etelä-Afrikan julistamaa ulkonaliikkumiskieltoa ja lähti viemään potilasta valtion sairaalaan, kun ambulanssin kuljettajalta ei voinut vaatia tämän kiellon rikkomista. Hän joutui pysäytetyksi ja ankaraan kuulusteluun, mutta sai kuitenkin viedä potilaan sairaalaan.[6]
Vuosina 1980–83 Nenonen toimi Oshigambon lukion vararehtorina. Vuosina 1983–93 hän toimi Namibian lähetyskentän esimiehenä, toimipaikkanaan Oniipa. Tuo paikka oli Namibian itsenäistymisen aikaan maan keskeisimpiä, ja Nenonen emännöi siellä YK:n pääsihteeriä, eri maiden lähettiläitä, ministereitä ja presidenttejä, sekä Martti Ahtisaarta, joka valvoi maan itsenäistymistä. Nenonen saattoi tarjota heille paikkansapitävää tietoa maan tapahtumista.[1]
Toiminta raamatunkäännöstyössä eläkevuosina
Nenosen jäätyä eläkkeelle vuonna 1994 hän ei palannut Suomeen niin kuin moni muu, vaan hän jäi edelleen Namibiaan, sillä Ambo-Kavangon kirkon piispa Kleopas Dumeni pyysi häntä auttamaan auttamaan dhimbankielisessä raamatunkäännöstyössä Kunenen läänin Opuwossa, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 2015 saakka.[1]
Dhimban kieli on hereron kielen lähisukukieli ja suhteellisen läheinen myös ambokielille. Hänen työtoverinsa oli dhimba-pastori Johannes Tolu, joka on tiettävästi ainoa dhimba, joka on kouluttautunut pastoriksi. Dhimboilla ei tuolloin ollut lainkaan kirjakieltä, joten työ alkoi kirjoitusjärjestelmän luomisella. Työtä tukivat Lutheran Bible Translators Yhdysvalloista, Yhtyneet Raamattuseurat ja suomalainen Namibian Kirkon Tuki –yhdistys. Pastori Tolun toimintaa on tukenut Tampereen tuomiokirkkoseurakunta. Uusi Testamentti valmistui vuonna 2011, mutta painattaminen viivästyi niin, että kirja julkaistiin vasta tammikuussa 2014. Sen jälkeen työ alkoi Vanhan Testamentin osalta. Projektissa on myös tutkittu kieltä, kerätty tarinoita ja lauluja, laadittu aapiskirjoja, lukukirjoja ja laulukirjoja, sekä tuottanut kasetteja, joissa on laulettua ja puhuttua dhimbaa, lähinnä raamatunkäännöksessä syntyneitä tekstejä. Tärkeitä ulottuvuuksia tässä työssä ovat myös alkuperäiskielten kehittäminen ja säilyminen, sekä lukutaidon opettaminen.[1][7][8][9][10][11] Dhimbojen raamatunkäännöstyöstä on myös Yle tehnyt televisio-ohjelman otsikolla “Dhimban kääntäjät”. Se lähetettiin TV-1:ssä vuonna 2003.[12]
Vielä Suomeen palattuaankin Nenonen auttoi dhimba-käännöstiimiä sähköpostitse suorittamalla oikolukua ja auttamalla sanakirjan luomisessa.[10]
Ulla Nenosen työn on tuonut esiin mm. presidentti Martti Ahtisaari puhuessaan Suomen Lähetysseuran 140-vuotisjuhlissa vuonna 1999.[13]
| Ulla Nenosen tehtävät Namibiassa
|
| Paikka
|
Vuodet
|
Tehtävä
|
| Oniipa |
1961–62 |
Kirjapainotyö
|
| Okahao |
1963–74 |
Naisseminaarin ja keskikoulun opettaja
|
| Okahao |
1974–79 |
Naisseminaarin ja keskikoulun rehtori
|
| Oshigambo |
1980–82 |
Lukion vararehtori
|
| Oniipa |
1983–93 |
Lähetyskentän esimies
|
| Opuwo |
1993–2015 |
Raamatunkäännöstyö
|
Lähteet
Aiheesta muualla
