Ubsunurin allas

Ubsunurin allas korkeuskohokuvana.
Uvs Nuurin järvi satelliittikuvassa.
Ubsunurin allas ja Uvs Nuurin järvi ovat Altain ja Tannu-Olan vuoristojen välissä.

Ubsunurin allas (Ubsu-Nurin allas, Uvs Nuurin allas) on painuma Keski-Aasiassa Venäjän ja Mongolian rajalla Altaivuorten itäpuolella. Altaassa on hyvin suolainen, melko matala ja laaja Uvs Nuurin suolajärvi. Alue sijaitsee subarktisen Siperian ilmaston ja Keski-Aasialle tyypillisen kuivan aavikkomaisen ja aromaisen ilmastovyöhykkeen rajalla. Oman lisänsä ympäristöön tuovat korkeat vuoret. Alue on pysynyt harvaan asuttuna, ja aroympäristö on säilynyt hyvin. Runsaan, monipuolisen eläimistönsä takia alue liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2003. Ubsunurin vuorialueella elää harvinainen lumileopardi.

Yleistä

Suurin osa altaasta on Hövsgölin, Zavhanin ja Uvsin provinsseissa Mongoliassa, ja pieni kulmaus Tuvan tasavallassa Venäjällä. Se sijaitsee muun muassa Altaivuorten ja Tannu-Olan vuorten välissä. Suurin kaupunki alueella on noin 23 000 asukkaan Ulaangom.

Ubsunurin allas kattaa 70 000 neliökilometriä. Altaassa on monia järviä. Sen keskustassa on Uvs Nuurin suolajärvi, joka on keskimäärin kuusi metriä syvä. Sen pinta-ala on 3 350 km², pituus 84 km ja leveys 79 km. Järven pinta on 759 metrin korkeudessa meren pinnasta. Järvi on erittäin suolainen. Vuorilta virtaa altaaseen monia jokia, muun muassa idästä Hangaivuorilta Baruntara Gol, Nariin Gol ja Tesiin Gol ja lännestä Altailta Kharkhiraa-joki ja Sangil Gol.

Ubsunurin ilmasto, kasvillisuus ja luonto

Alue on luonnonsuojelullisesti arvokas, koska harvaan asuttuna se on eräs harvoista ihmisen aiheuttamilta ympäristötuhoilta suhteellisen hyvin säästyneistä aroalueista. Siellä asuu harvassa mongolipaimentolaisia. Ubsunurin allas on Siperian kylmän ilmaston rajalla ja osa Keski-Aasian laajaa kuivaa pensasaroaluetta, jota täplittävät aavikot. Uvs Nuurin järven lähellä on puoliaavikkoa[1], aavikkoaroa ja aroa[2]. Lisäksi on vuoristojen lauhkeaa niittyä, tundraniittyä, korkeiden vuoristojen niittyaroa. Alueella on myös jokivarsien niittyjä ja soita sekä lehtikuusimetsiä[1]. Alueen itäosan altaan kasvillisuus enemmän aroa, länsiosan eli Ulaangomin seudun kasvillisuus aavikkoaroa[3]. Vuorten kasvillisuus metsäaroa[4].

Alueella kohtaavat maailman pohjoisin varsinainen kuivuusaavikko ja eteläisin tundra. Ilmasto on erittäin mantereinen, eli kuiva ja lämpötiloiltaan jyrkästi vaihteleva niin vuodenaikojen kuin vuorokaudenaikojenkin mukaan. Sademäärä on noin 100–200 mm[4]. Ulaangomissa sataa keskimäärin 135 mm vuodessa, josta enin osa kesällä[5], varsinkin heinäkuussa[6]. Vähiten sataa tammikuussa, vain 1,8 mm, ja heinäkuussa eniten, 35 mm[7].

Ulaangomin tammikuun keskilämpötila on −32,1 °C, heinäkuun 18,9 °C. Talvella lämpötila putoaa jopa −58 asteeseen ja nousee kesällä +47 asteeseen. Vuoden keskilämpötila Uvs Nuur -järvellä on −4 ja −1 asteen välillä. Vuoristoisuus sekä kylmän Siperian ja kuivan Keski-Aasian kohtaaminen näkyy alueen ilmastollisessa vaihtelevuudessa ja erilaisina kasvillisuusalueina.

Ubsunurin altaassa on kasvillisuudeltaan ja ilmastoltaan monenlaisia alueita: jäätiköitä, vuoristotundraa, subalpiinista niittyä, laajoja vuoristometsiä, metsäaroja, puuttomia aroja, puolikuivia autiomaita ja joillain seuduilla vaeltavia hiekkadyynejäkin. Vuorilla elää harvinainen, uhanalainen lumileopardi. Metsässä elää muun muassa ilveksiä, aavikolla aavikkorottia.

Lähteet

  • The vegetation of Mongolia, SPB Academic Publishing bv 1995, W. Hilbig, ISBN 90-5103-106-8

Viitteet

  1. ↑ a b Chapter III – Mongolia case study 1: Studies on long-distance transhumant grazing systems in Uvs and Khuvsgul aimags of Mongolia, 1999–2000 – B. Erdenebaatar Transhumant grazing systems in temperate Asia, Edited by J.M. Suttie and S.G. Reynolds,bPlant Production and Protection Series No. 31 Rev.1, FOOD AND AGRICULTURE ORGANIZATION OF THE UNITED NATIONS, Rome, 2003, ISBN 92-5-104977-7 ISSN 0259-2525
  2. ↑ http://www.nomadicjourneys.com/images/aboutmong/vegetation_map.gif (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Hilbig 1995, s. 29
  4. ↑ a b Hilbig 1995, s. 26
  5. ↑ Hilbig 1995, s. 24
  6. ↑ http://www.nomadicjourneys.com/mongolia/rain.asp (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ http://www.hko.gov.hk/wxinfo/climat/world/eng/asia/china/ulaangom_e.htm (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla