Ennen vuotta 2006 Yleisradio käytti vuonna 1965 tehtyä tallennetta. Tuomiokirkon kellon soittolaitteisto oli uusittu kirkon korjauksen yhteydessä 1970-luvun lopulla. Kellojen ääni pysyi entisenä, mutta tahti oli hieman aiempaa nopeampi. Yleisradio yritti useaan otteeseen tallentaa nopeampitahtisen lyöntikulun siinä kuitenkaan onnistumatta, koska liikenteen melu kuului taustalla häiritsevänä. Maaliskuussa 2006 taltiointiin valmistauduttiin huolellisesti,[5] äänitys tehtiin yöllä klo 23.50–01.00, kirkon ympäristö suljettiin liikenteeltä ja kelloja varauduttiin soittamaan niin monta kertaa, että äänittämisessä onnistutaan.[6] Ääni tallennettiin kolmesta kohdasta, mikrofonit olivat tornissa kellojen alapuolella, tornin takana äänitysauton puomin nokassa ja varamikrofonit kirkon edessä Tuomiokirkkotorilla.[7] Ensimmäiseksi taltioitiin mekaanisen ohjauskoneiston soittama normaali puolenyön lyönti, jonka jälkeen kirkonkelloja soitettiin manuaalisesti uudelleen ja uudelleen kaikkiaan noin 45 minuuttia. Ylivoimaisesti kaikin puolin parhaaksi tallenteeksi osoittautui ensimmäinen otos, varamikrofoneilla äänitetty ohjauskoneiston soittama kellonlyönti.[8] Näin radiosta kuultavat kellonlyönnit ovatkin itse asiassa lyönnit keskiyöltä.[5] Uusi äänite otettiin käyttöön huhtikuun alussa 2006.[9]
Tuomiokirkon kellot
Kirkonkellot ovat tornin kuparipeitteisessä huipussa runsaan 80 metrin korkeudella
Tuomiokirkon tornissa on kuusi kirkonkelloa. Kaikki kellot ovat peräisin vuoden 1827 Turun palon jälkeiseltä ajalta, tuolloin myös kirkko paloi ja kellot romahtivat alas. Sulaneiden kellojen materiaalia käytettiin uusien kellojen valussa.[9] 1970-luvun alussa kaikki kellot oli muutettu läppääviksi, koska kellojen heiluminen uhkasi tornin puurakenteiden kestävyyttä. Vuosikymmenen loppupuoliskolla tehdyssä korjauksessa vahvistettiin tornin rakenteita teräsprofiilein ja kolme kelloista palautettiin heiluviksi.[10] Birckstedtin kello, kirkon suurin kello painaa noin 3 600 kiloa.[11] Aikakelloja on kaksi: neljänneskello ja tuntikello, ne painavat yhteensä noin 2 000 kiloa. Vuodelta 1831 peräisin olevien kellojen valaja on Luvialla valimoa pitänyt Mikael Rostedt.[9]
Aikakellojen lyönnit
Aikakellot ilmoittavat ajan kulumisesta neljä kertaa tunnissa. Kellojen lyönneissä on kaksi osaa: tarkempi ajankulku ilmoitetaan yksittäislyönnein neljänneskellolla siten, että vartin yli tasatunnin tulee yksi lyönti, puolelta kaksi lyöntiä ja neljännestä vaille tasatuntia kolme lyöntiä. Tasatunnilla lyödään ensin neljä lyöntiä neljänneskellolla ja vasta niiden jälkeen varsinainen tasatunnin aikalyönti tuntikellolla muhkeina kaksoislyönteinä.[12]
