Tunturikynsimö

Tunturikynsimö
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Tribus: Arabideae[1]
Suku: Kynsimöt Draba
Laji: fladnizensis
Kaksiosainen nimi

Draba fladnizensis
Wulfen

Katso myös

  Tunturikynsimö Wikispeciesissä
  Tunturikynsimö Commonsissa

Tunturikynsimö (Draba fladnizensis) on pohjoisen pallonpuoliskon vuoristojen ja arktisten alueiden valkokukkainen kynsimökasvi. Suomessa lajia kasvaa harvinaisena Käsivarren tuntureilla. Suomessa laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi[2].

Ulkonäkö ja koko

Tunturikynsimö kuvattuna teoksessa Atlas der Alpenflora vuodelta 1882.

Monivuotinen tunturikynsimö kasvaa 5–10 cm korkeaksi. Varsi on ohut, kalju ja usein tumman sinipunainen. Varressa on tavallisesti yksi lehti. Varren juurella olevat ruusukelehdet ovat 0,5–1 cm:n pituisia, suikeita tai soikeita, tylpähköjä, ehytlaitaisia ja etupäässä laidoilta hapsikarvaisia. Kukan valkoiset terälehdet ovat 2–3 mm pitkiä. Tunturikynsimö kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Lidut ovat 4–6 mm pitkiä, soikeita, kaljuja ja väriltään tavallisesti sinipunaisia.[3]

Tunturikynsimö muistuttaa suuresti lapinkynsimöä (Draba lactea). Viimeksi mainitun varsi on kuitenkin tavallisesti lehdetön ja lehdet ovat karvaisempia.[4]

Levinneisyys

Tunturikynsimö on arktis-alpiininen, sirkumpolaarinen kasvi, jonka levinneisyysalue on hyvin rikkonainen. Sitä tavataan Alpeilla, Pyreneillä, Karpaateilla, Ruotsin ja Norjan tunturiseuduilla, Kuolan niemimaalla, paikoitellen Pohjois-Venäjän ja Siperian arktisilla alueilla, Himalajan vuoristossa, Alaskassa, Pohjois-Kanadassa, Kalliovuorilla, Grönlannissa, Islannissa ja Huippuvuorilla.[4] Suomessa tunturikynsimöä tavataan ainoastaan Käsivarren Lapin suurtuntureilla.[5]

Elinympäristö

Tunturikynsimöä kasvaa Suomessa tunturien kuivilla, avoimilla kalliorinteillä ja soraikoilla. Laji on kalkinsuosija.[3]

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet

  1. Stevens, P. F.: Brassicaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 3.4.2021.
  2. Hyvärinen, Esko & Juslén, Aino & Kemppainen, Eija & Uddström, Annika & Liukko, Ulla-Maija: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019, s. 193. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4974-0 Teoksen verkkoversio.
  3. a b Retkeilykasvio 1998, s. 178.
  4. a b Den virtuella floran: Alpdraba (ruotsiksi) Viitattu 14.3.2011.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Tunturikynsimön levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 14.3.2011.

Aiheesta muualla