Toveri Teräsmies: Punatähden poika (Superman: Red Son) on Mark Millarin käsikirjoittama ja Dave Johnsonin ja Killian Plunkettin piirtämä kolmiosainen[1] Teräsmies-sarjakuva vuodelta 2003. Se on yksi niin sanotuista Elseworlds-kertomuksista.[2]
Sarjakuvasta tehtiin vuonna 2020 piirroselokuvasovitus Superman: Red Son, jonka pää-äänirooleissa ovat Jason Isaacs, Diedrich Bader, Vanessa Marshall ja Roger Craig Smith.[2]
Juoni
Toveri Teräsmies: Punatähden poika sijoittuu universumiin, jossa Teräsmies ei kasva aikuiseksi Yhdysvalloissa, vaan Neuvostoliitossa. 1950-luvulla hiukan ennen Josif Stalinin kuolemaa Teräsmies esitellään suurelle yleisölle, jolloin Yhdysvallat ja eritoten tiedemies Lex Luthor alkavat kehitellä keinoja saada hänet hengiltä. Stalinin kuoleman jälkeen Teräsmies ottaa lopulta vastahakoisesti Neuvostoliiton johtajuuden hoidettavakseen. Hänen alaisuudessaan Neuvostoliitto saa vuoteen 1978 mennessä valtapiiriinsä koko maailman Yhdysvaltoja ja Chileä lukuun ottamatta, huolimatta Lepakkomiehen alkuun johtaman ja kuolemansa jälkeen inspiroiman vastarintaliikkeen ponnisteluista sekä Brainiaciin liittyneen onnettomuuden vuoksi pikkuruiseksi kutistuneesta Stalingradin kaupungista. Luthorin kaikki yritykset tuhota Teräsmies epäonnistuvat ja Yhdysvallat ajautuu lopulta sisällissotaan vuonna 1986.
Vuonna 2000 Luthor valitaan Yhdysvaltain presidentiksi varapresidenttinään Jimmy Olsen. Hänen neroudellaan maa yhdistyy jälleen ja yritykset voittaa Teräsmiehen Neuvostoliitto jatkuvat. Ennen pitkää sota maiden välillä syttyy ja Teräsmies seisoo pian Valkoisen talon pihanurmella voitettuaan Luthorin luomat hirviöt ja eversti Hal Jordanin johtamat Vihreän Lyhdyn joukot. Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Lois Luthor ojentaa aviomiehensä viimeisen aseen Teräsmiestä vastaan. Kyseessä on paperilappu, jossa Luthor kysyy, miksi Teräsmies ei laita koko maailmaa pulloon, kuten teki Stalingradille. Teräsmies on luopumassa hyökkäyksestä, mutta Brainiac paljastaa, ettei koskaan ollut Teräsmiehen puolella. Luthor sammuttaa Brainiacin, mutta tämän laitteisto uhkaa tuottaa suunnattoman räjähdyksen. Teräsmies kantaa sen kauas avaruuteen juuri ennen räjähdystä ja näyttää siltä, että hän on kuollut.
Luthorin johdolla kaikki maailma liittyy yhdeksi valtioksi, jossa ei tunneta sotia, sairautta eikä yhteiskunnallista epävakautta. Luthor itse elää yli tuhatvuotiaaksi. Luthorin hautajaisissa räjähdyksestä tosiasiassa selvinnyt Teräsmies näyttäytyy samassa asussa kuin Clark Kent perinteisissä Teräsmies-sarjakuvissa. Hän on päättänyt elää ihmisten keskuudessa tunnistamattomana eikä hallita heitä. Lopulta miljardeja vuosia myöhemmin Auringon muuttuminen punaiseksi jättiläiseksi uhkaa ihmiskuntaa, jolloin Lex Luthorin kaukainen jälkeläinen Jor-L lähettää raketissa poikansa Kal-L:n menneisyyteen. Raketti laskeutuu vuoden 1938 Ukrainaan, tehden näin tarinan aiemmat vaiheet mahdollisiksi ja aiheuttaen ontologisen paradoksin.
Vastaanotto
Kvaak.fi-sivustolla arvostelija Reima Mäkinen kehuu Johnsonin kansitaidetta, mutta hahmokaarti hänen mukaansa jää etäiseksi, eikä realismin ja ”vaihtoehtomaailman” yhdistelmä vakuuta.[3]
Lähteet