Tobias Zilliacus

Tobias Zilliacus, 2013.

Lars Emil Tobias Zilliacus (s. 30. syyskuuta 1971 Helsinki) on suomalainen näyttelijä.[1]

Opiskelu

Zilliacus opiskeli näyttelemistä Teatterikorkeakoulussa, josta hän valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1995. Hän on esiintynyt teatteriurallaan monissa produktioissa, muun muassa näytelmissä Don Juan, Kolme muskettisoturia ja Leijat Helsingin yllä helsinkiläisessä Viirus-teatterissa ja Åbo Svenska Teaterin Hamletissa.[2][3] Elokuusta 2004 heinäkuuhun 2007 hän myös toimi Viirus-teatterin johtajana.[4][5] Vuosina 2000–2002 hän työskenteli näyttelijäntyön lehtorina Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisessä näyttelijäntyön laitoksessa.[6]

Filmografia

Zilliacus on esiintynyt urallaan seitsemässä teatterielokuvassa, joista ensimmäinen oli vuonna 2003 ensi-iltansa saanut Nousukausi. Vuonna 2004 hän esitti Elis Makkosta komediaelokuvassa Kukkia ja sidontaa sekä päähenkilö Harry Järviä todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin perustuvassa sotaelokuvassa Etulinjan edessä, ja vuonna 2006 päähenkilön parhaan ystävän Joskun isää lastenelokuvassa Onni von Sopanen. Vuoden 2009 elokuvassa Toinen jalka haudasta Zilliacus esittää päähenkilö Visa Vuoriota ja vuoden 2011 elokuvassa Iris päähenkilön setää Eliasta.[7][8][9] Ensimmäinen kansainvälinen elokuva, jossa hän näyttelee, on vuonna 2012 ensi-iltansa saanut ruotsalaiselokuva Hypnotisoija, jonka on ohjannut Lasse Hallström ja joka perustuu Lars Keplerin samannimiseen rikosromaaniin. Zilliacus esittää elokuvan suomalaissyntyistä päähenkilöä rikoskomisario Joona Linnaa.[10]

2012 hän näytteli itäeurooppalaista rikollista Zanco Zajkovia ruotsalaisen Johan Falk -rikoselokuvasarjan 10-osassa Johan Falk: Organisaatio Karayan.

Zilliacus esiintyi vuonna 2013 ilmestyneessä elokuvassa Wallander – petos, joka on ruotsalaisen Wallander-elokuvasarjan kolmannen tuotantokauden kolmas osa. Hän näyttelee elokuvassa murhatun naisen aviomiestä.

Television puolella Zilliacuksen ensimmäinen suuri rooli oli Kimi Salmén Nelosen saippuasarjassa Tähtitehdas vuonna 1998. Vuonna 2000 hän esitti Peppe Lundströmiä FST:n komediasarjassa Hillevis äffärer ja vuonna 2003 päähenkilö Mikael Bergmania FST:n minisarjassa Operaatio Stella Polaris. Lisäksi hän on esiintynyt MTV3-kanavan keväällä 2002 ensimmäistä kertaa esittämässä sarjassa Vapaa pudotus, joka koostuu kymmenestä erillisestä televisioelokuvasta. Sarjan näyttelijätyöstä vastasi improvisaatioteatteriryhmä Stella Polaris, jonka jäsen Zilliacus on ollut vuodesta 1999. Pienemmissä rooleissa hänet on nähty muun muassa sarjoissa Mahdottoman tavallinen Jorma Laine (1995), Tahdon asia (2005) ja Fortitude – ikiroudan kirous (2015).[2][3]

Zilliacus esittää Gåsmamman-sarjan toisella kaudella päähenkilön pojan ystävän isää ja työnantajaa. Hänellä on ollut muitakin merkittäviä rooleja pohjoismaisissa sarjoissa.lähde?

Vuonna 2024 Zilliacus näytteli Tiina Lymin elokuvassa Myrskyluodon Maija.

Yksityiselämä

Tobias Zilliacus on naimisissa näyttelijä Linda Zilliacuksen (o.s. Gyllenberg) kanssa. Heillä on kolme yhteistä lasta.[11]

Lähteet

  1. Vem och vad: Biografisk handbok 2010, s. 861. Helsingfors 2010. ISBN 978-951-50-2002-4
  2. a b Tobias Zilliacus. MTV3.fi. Viitattu 16.3.2012.
  3. a b Tobias Zilliacus. actorsinscandinavia.com. Viitattu 8.2.2013. (englanniksi)
  4. Lillaniin suunniteltu teos nähdään Viiruksessa. Turun Sanomat. 20.4.2004. Viitattu 16.3.2012.
  5. Cezariksesta Viiruksen taiteellinen johtaja. Turun Sanomat. 10.6.2006. Viitattu 16.3.2012.
  6. Tobias Zilliacus, "Harry Järv". (Tallenne sivusta Internet Archivessa) etulinjanedessa.fi. Arkistoitu 27.7.2010. Viitattu 16.3.2012.
    Tobias Zilliacus är här. Teatterikorkea, 2000, nro 2. Teatterikorkeakoulu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.3.2012. (ruotsiksi)
  7. Tobias Zilliacus Elonetissä.
  8. Rantala, Jari: Etulinjan edessä (Framom främsta linjen). MTV3.fi. 10.3.2004. Viitattu 16.3.2012.
  9. Iris (2011) Elokuvauutiset.fi. Iris (2011).. Arkistoitu 20.1.2012. Viitattu 9.11.2011.
  10. Karila, Minna: Ruotsalaisjännärin suomalaistähti. MTV3.fi. 14.3.2012. Viitattu 16.3.2012.
  11. Linda Zilliacus. Helsingin Sanomat, 22.10.2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.2.2013.

Aiheesta muualla