Arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema ja vuonna 1939 valmistunut Tiuruniemen parantola rakennettiin alun perin Viipurin läänintuberkuloosiparantolaksi. Rakennus on toiminut myös sotasairaalana, reuma- ja keuhkosairaalana, sekä vastaanottokeskuksena. Tiurun alue kuuluu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Funktionalistista tyylisuuntaa edustava Tiurun sairaalan rakennus on suojeltu asemakaavassa.
Vuodesta 2012 alkaen Tiurun sairaala on ollut tyhjillään ja rapistunut pahoin. Rakennuksen omistava Seniori-Saimaa on hakenut asemakaavamuutosta, joka mahdollistaisi rakennuksen purkamisen.[1][2][3]
Tiurun sairaala rakennettiin vuonna 1939 tuberkuloosiparantolaksi.[1] Arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema Tiuruniemen parantola oli valmistuessaan Viipurin läänin suurin rakennus heti Viipurin linnan jälkeen ja yksi Suomen suurimpia sairaalarakennuksia. Parantolan kuntayhtymässä oli mukana 50 kuntaa, kaupunkia ja kauppalaa Viipurin läänin 76 kunnasta.lähde?
Tiuruniemi valikoitui parantolan rakennuspaikaksi, koska lähistölle oli vuonna 1926 valmistunut Rauhan piirimielisairaala. Parantolalle kaavailtiin alueelta aluksi kahta muuta paikkaa. Ylilääkäri Uuno Jaakkola valitsi paikan läheltä rantaa ja mäntymetsän keskeltä, koska se avautui ihanteellisesti auringon suuntaan eli lounaaseen ja länteen.[3] Lisäksi alueen mäntymetsien uskottiin olevan hyväksi tuberkuloosipotilaille.
Toisen maailmansodan aikana sairaala toimi sotasairaalana ja kenttäsairaalana. Tiurun sairaalassa hoidettiin talvisodan aikana noin puolet Suomen haavoittuneista. Sodan jälkeen toiminta tuberkuloosiparantolana jatkui. 1960-luvulta 1990-luvulle sairaalassa toimi keuhko- ja reumasairaala. Vuodesta 1993 vuoteen 2012 kiinteistössä toimi Joutsenon vastaanottokeskus.
Vuonna 2021 uutisoitiin, että osa Tiurun sairaalan kuparisesta katosta oli varastettu. Kiinteistön omistaja ilmoitti tuolloin, että sairaalaan rakennetaan uusi katto huovasta.[4] Vuoden 2023 veistosvarkauden yhteydessä Seniori-Saimaan toimitusjohtaja Katri Tolvanen totesi, että sairaalasta on varastettu kaikki, minkä voi muuttaa rahaksi.[5] Kuva on vuodelta 2023 ja kuvasta voi päätellä, ettei uutta kattoa ole rakennettu.
Sittemmin rakennus on jäänyt tyhjilleen, minkä jälkeen rakennus on joutunut ilkivallan kohteeksi ja päätynyt erittäin heikkoon kuntoon. Rakennuksen on arvioitu olevan merkittävä turvallisuusriski sen liepeillä liikkuville. Suojelumerkinnän takia rakennusta ei voida purkaa ilman kaavamuutosta, mutta perusparannuksenkin kustannukset nousisivat erittäin korkealle tasolle. Vuonna 2024 tehdyn arvion mukaan peruskorjaus maksaisi yli 50 miljoonaa euroa ja siinä jouduttaisiin uusimaan lähes kaikki kantavia rakenteita lukuunottamatta.[6][7]
Kiinteistö
Sairaalaan kuuluu kaksi rakennusta, itse sairaala (valmistunut 1939) ja henkilökunnan asuinrakennus, "Impilinna" (1949). Molemmat on suunnitellut Jalmari Lankinen. Sairaalarakennus edustaa funktionalistista suuntausta.[2] Rakennukselle tunnusomaisia ovat pitkät, pyöreät parvekkeet sekä tasaiset ikkunarivistöt. Siinä on kahdeksan kerrosta.
Sairaalan lämpökeskus sijaitsi rinteessä sairaalarakennuksen alapuolella vasemmalla. Se suunniteltiin käyttämään polttoaineenaan puuta, mutta 1960-luvulla se modernisoitiin öljylämmitteiseksi. Myöhemmin lämpökeskus siirtyi käyttämään polttoaineenaan haketta ja lopulta maakaasua. Vuonna 1997 lämpökeskuksen huonoon kuntoon päässyt punatiilinen piippu purettiin räjäyttämällä. Vuonna 2023 purettiin loput lämpökeskuksen rakenteista huonokuntoisina ja pitkään ilkivallasta kärsineinä.
Veistosvarkaus
Vuonna 2023 sairaalan pihalta varastettiin taiteilija Armas Hutrin tekemä Kurjet-veistos,[8] joka leikattiin paloiksi[9] ja myytiin romuraudaksi[10]. Sairaalan omistaja vaatii patsaasta yli 75 000 euron korvausta[10]. Pirkanmaan käräjäoikeudessa 29. helmikuuta 2024 syyttäjä vaati kahdelle miehelle ehdotonta vankeutta törkeästä varkaudesta ja törkeästä vahingonteosta. Samaan rikoskokonaisuuteen kuuluu myös Tampereella 9. lokakuuta 2023 tapahtuneet Lauri Viidan muistomerkkiin ja Kalapoika-veistokseen kohdistuneet tuhotyöt ja varkaudet. Veistoksen metallista miehet saivat noin 1560 euroa.[11]
