Lankinen suunnitteli rajantakaiseen Karjalaan sekä Suomen puolelle lähes 200 toteutunutta rakennusta sekä muutostyötä. Lankinen suunnitteli paljon julkisia rakennuksia, kuten kouluja, säästöpankkeja, kunnantaloja sekä sairaaloita. Lankisen uran alkuvaiheen työt edustivat 1920-luvun klassismia. 1930-luvulla hänen tyylinsä alkoi mukailla funktionalismia.[2][3]
Lankisen vanhemmat olivat muurari Matti Lankinen ja Sohvi Tilli. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1923 oli opettaja Elina Partio ja toinen vuodesta 1933 Siiri Jäppinen. Lankinen pääsi ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta realilyseosta 1916 ja valmistui arkkitehdiksi 1921 Teknillisestä korkeakoulusta, jossa Alvar Aalto oli hänen kurssitoverinaan. Lankinen oli aluksi apulaisena Uno Ullbergin arkkitehtitoimistossa Viipurissa 1921–1925 ja Viipurin kaupungin rakennustoimistossa 1925–1927. Oman toimistonsa Lankinen perusti Viipuriin 1927. Sotien jälkeen toimisto siirtyi Lahteen. Lankinen suunnitteli useita kouluja, pankkeja, kunnantaloja sekä sairaaloita. Kaikkiaan Lankinen suunnitteli rajantakaiseen Karjalaan sekä Suomen puolelle lähes 200 toteutunutta rakennusta sekä muutostyötä. Lankinen opetti myös Viipurin teollisuuskoulussa ja Viipurin taiteenystävien piirustuskoulussa.[1][3]
Jalmari Lankinen oli myös aktiivinen valokuvaaja. Hän kuvasi ahkerasti viipurilaista elämää ja suunnittelemiaan rakennuskohteita. Sota-aikana hän dokumentoi niin siviiliväestön elämää kuin luovutetun Karjalan alueen oloja. Lankisen kuvakokoelma on nyt Etelä-Karjalan museon hallussa, ja osa kuvista on nähtävissä Finna-tietopalvelussa.[4]
Lankisen poika toisesta avioliitosta, arkkitehti Juha Lankinen tutki Viipurin rakennushistoriaa ja toteutti työryhmineen Etelä-Karjalan museossa sijaitsevan Viipurin kaupungin pienoismallin.[5][6]
