Laub työskenteli tanskalaisen kirkkolaulu-uudistuksen parissa; uudistus perustui reformaation kauden psalmisävelmien rakentamalle pohjalle. Uudistushaluun vaikutti Carl von Winterfeldin ja Gottlieb von Tucherin aiemmin Saksassa tekemä työ. Aatteellisesti Laubin työ nähdään jatkona cecilianismille, joka edisti 1800-luvun alkupuolella yksinkertaista ja pidättyvää ilmaisua kirkkomusiikissa. Vuonna 1887 Laub julkaisi kirjan Om Kirkesangen. Vuonna 1888 häneltä ilmestyi yksiäänisten sävelmien kokoelma 80 rytmiske Koraler; seuraavien kolmen vuoden aikana hän julkaisi kolme neliäänisten sovitusten Kirkemelodier-vihkoa. Laub seurasi Niels W. GadeaHolmenin kirkon urkurina tämän kuoltua vähän ennen joulua 1890. Hänet palkattiin huolimatta voimakkaasta arvostelusta, jota julkisessa keskustelussa myös esitettiin hänen uudistusmielisyyttään kohtaan. Vuonna 1890 Laub julkaisi sekakuorolle laaditun kansanlaulusovituskokoelman10 gamle danske Folkeviser udsatte for blandet kor. Vuonna 1896 seurasi psalmimelodiakokoelma Udvalg af Salmemelodier i Kirkestil, jota täydennettiin toisella osalla vuonna 1902. Vuosina 1899 ja 1904 Laub julkaisi Axel Olrikin kanssa kansanlauluteokset Danske Folkeviser med gamle Melodier I ja II. Vuonna 1909 ilmestyi Forspil og Melodie.[1]
Laub teki myöhemmin yhteistyötä Carl Nielsenin kanssa kansanomaisten laulujen parissa. Tämän yhteistyön tuloksena ilmestyivät En Snes danske Viser -lauluvihot vuosina 1915 ja 1917. Sekä näihin julkaisuihin että sitten teokseen Folkehøjskolens Melodibog (1922) Laub sävelsi omia melodioitaan yksinkertaiseen, kansanomaiseen tyyliin. Vuonna 1918 ilmestyi hänen koraalikirjansa Dansk Kirkesang, joka sisälsi sekä hänen itse laatimiaan sävelmiä että vanhempaa melodista materiaalia. Laub esitti näkemyksensä liturgisesta musiikista vielä kirjassa Musik og Kirke (1920); hänen ajatustensa pohjalta työskentelyn edistämiseksi perustettiin hänen 70-vuotispäivänään (1922) tanskalaisen kirkkolaulun seura (Samfundet Dansk Kirkesang).[1]
Laubin sävelmien joukossa ovat "Alle mine kilder skal være hos dig", "Alt, hvad som fuglevinger fik", "Alt står i Guds faderhånd", "Hvilestunden er i vente", "Lyksaligt det folk, som har øre for klang", "Morgenstund har guld i mund", "O du Guds Lam", "Sov sødt, barnlille" ja "Stat op, min sjæl i morgengry". Laub hyödynsi sekä kansanlaulujen rytmisiä ominaisuuksia että gregoriaanisten sävelmien tonaalisuutta. Hän sävelsi lisäksi romanttisesti värittyneitä liedejä.[1]