Anders Theodor Lindh (13. tammikuuta 1833 Porvoo – 21. heinäkuuta 1904 Porvoo) oli suomalainen oikeusneuvos- ja valtiopäivämies ja ruotsiksi kirjoittanut runoilija.

Lindhin vanhemmat olivat Porvoon tuomiorovasti Daniel Lindh ja Anne Charlotte Boije. Hän kävi Porvoon lukiota, pääsi ylioppilaaksi 1851 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1856 ja maisteriksi 1857. Lindh opiskeli 1857–1858 Tukholman metsäinstituutissa ja hän suoritti metsänhoitajatutkinnon 1859. Vuodesta 1866 alkaen Lindh opiskeli oikeustiedettä ja valmistui molempien oikeuksien kandidaatiksi 1871.

Lindh toimi maanmittauksen ja metsänhoitolaitoksen ylihallituksen väliaikaisena sihteerinä 1859–1862, väliaikaisena tuomarina Pyhtäällä ja Kymissä 1873–1874 sekä oikeusraatimiehenä Porvoossa 1874–1904. Lindh edusti Porvoota porvarissäädyssä valtiopäivillä 1891 ja 1894.^[1]

Lindhin tuotanto koostuu runoista ja kahdesta näytelmästä. Hän kirjoitti myös ruotsinkieliset sanat Henrik Boreniuksen säveltämään Uusmaalaisten marssiin (Nylänningarnas marsch) ja käänsi ruotsiksi lordi Byronin runoja (Hebreiska melodier af lord Byron, 1862). Lindhin ruotsinnoksena ilmestyi myös Suomen tiettävästi ensimmäinen laaja valikoima Sándor Petőfin runoja (15 runoa), ilmeisesti saksannoksista käännettyinä, aikakauslehdessä Från nära och fjerran 1860^[2].

• Dikter. Sederholm, Helsingfors 1862
• Konung Birger och hans bröder : sorgespel i fem akter. Söderström, Borgå 1864
• Maria af Skottland : sorgespel i 5 akter. Söderström, Borgå 1865
• Kalevala-sånger, af Th. Lindh; satta för bas- eller alt-röst med piano af G. Linsén. Söderström, Borgå 1886
• Gå vi framåt eller tillbaka? : ett uttalande i språkfrågan. Beijer, Helsingfors 1889

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Theodor Lindh

• Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961.
• Kotivuori, Yrjö: Theodor Lindh. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
• Project Runeberg: Nordisk Familjebok.