Termiz

Termiz
Arkeologinen museo.
Arkeologinen museo.

Termiz

Koordinaatit: 37°14′4″N, 67°17′1″E

Valtio Uzbekistan
Alue Surxondaryon alue
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 27,8[1] km²
Korkeus 310[1] m
Väkiluku (2024) 201 600












Uudelleen rakennettu Fayoztepan stupa.
Hakim at-Termiziyn mausoleumi.
Afganistaniin johtava Ystävyyden silta.

Termiz (ven. Терме́з, Termez) on Surxondaryon alueen pääkaupunki Uzbekistanin eteläisimmässä osassa. Se sijaitsee Amudarjaan laskevan Surxondaryojoen suussa 700 kilometriä Taškentista etelään.[1] Kaupungissa oli 201 600 asukasta vuonna 2024[2].

Ilmasto

Seudun ilmasto on mannermainen, kuuma ja kuiva. Kesät ovat hyvin kuumia ja talvet leutoja ja lyhyitä. Tammikuun keskilämpötila on 2,8–3,6 ja heinäkuun 28–32 astetta. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 133 millimetriä.[1]

Historia

Tärkeiden kauppareittien risteyksessä sijainnut Termiz on yksi Keski-Aasian vanhoista kaupunkikeskuksista. Nykyisen kaupungin luoteispuolella Amudarjan rannalla sijaitsevassa vanhassakaupungissa (Koʻxna Termiz) suoritettujen arkeologisten kaivausten ja kirjallisten lähteiden perusteella se on syntynyt ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä eaa. Termizin kukoistusaikaa oli Kušan-valtakunnan kausi ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin siitä kehittyi myös yksi buddhalaisuuden keskuksista. Arabit valloittivat sen 600-luvun lopussa.[1]

Termiz oli 900–1100-luvuilla suuri käsityöläis- ja kauppakaupunki sekä alueellinen hallinto- ja kulttuurikeskus. Mongolit hävittivät sen vuonna 1220. Kaupunki rakennettiin 1300-luvulla uudestaan Surxondaryon rannalle, ja vuonna 1407 timuridihallitsija Khalil Sultan pystytti sinne uuden linnoituksen. Uusi Termiz tuhoutui kokonaan 1700-luvun lopun sodissa.[1]

Uuden kaupungin paikalla sijainneen Pattakesarin kylän lähelle rakennettiin vuonna 1894 venäläinen linnoitus. Vuonna 1916 valmistui Buharasta ja Qarshista johtava rautatie.[1] Linnoituksen ympärille syntynyt kaupunki sai vuonna 1928 jälleen nimen Termiz[3].

Liikenne, talous ja kulttuuri

Termiz on tärkeä kansainvälisen liikenteen ja kaupankäynnin keskus. Sieltä on maantie- ja rautatieyhteydet Afganistaniin ja Tadžikistaniin. Amudarjan ylittää Afganistanin sodan aikana rakennettu Ystävyyden silta. Joen rannalla on satama ja kaupungin koillispuolella lentokenttä.[1][4]

Kaupungissa toimii puuvilla-, rakennustarvike-, kevyttä ja elintarviketeollisuutta. Termizin yliopisto on perustettu aikaisemman opettajakorkeakoulun pohjalta vuonna 1992. Kulttuurilaitoksia ovat teatteri, taidekoulu ja kotiseutumuseo.[1]

Nähtävyydet

Termizin päänähtävyydet ovat arkeologinen museo ja vanhakaupunki, jossa on 1400-luvulla rakennettu suufilaisvaikuttaja Hakim at-Termiziyn mausoleumi. Vanhankaupungin lähellä sijaitsevat kolmen buddhalaistemppelin rauniot: Qoratepa, Fayoztepa ja Zurmalan torni. Termizin keskustan koillispuolella on 800-luvulla rakennettu Qirqqizin linnoitus sekä Sulton Saodatin mausoleumiryhmä, jonka haudat ovat peräisin 800–1500-luvuilta. Lähiseudulla on myös muita islamilaisia ja buddhalaisia muistomerkkejä.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 8-zhild, s. 387–391. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2004. ISBN 5-89890-082-9
  2. ↑ Doimiy aholi soni (shahar) O’zbekiston Respublikasi Prezidenti huzuridagi Statistika agentligi. Viitattu 1.6.2024.
  3. ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 25, s. 473. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1976.
  4. ↑ a b Ibbotson, Sophie: Uzbekistan: The Bradt Travel Guide, 3rd edition. Chesham: Bradt Travel Guides, 2020. ISBN 978-1-78477-108-9

Aiheesta muualla