Terje Olsen oli 1870-luvulla Suomen Lapissa vaikuttanut norjalainen puutavaraliikemies, joka oli ensimmäisenä käynnistämässä Lapissa laajamittaisia puutavaran hakkuita ja sahateollisuutta.
Englannissa asunut Olsen saapui Kemiin vuonna 1870. Hän teki 1871 sopimuksen Metsähallituksen kanssa 500 000 rungon hakkaamisesta Kemijoen vesistön kruununmetsistä viiden vuoden aikana. Olsen teki sopimuksen englantilaisen Hullissa toimineen Steweni & Olsenin nimissä, mutta hakkuut olivat niin mittavia, että ne ylittivät Olsenin resurssit. Hän siirsi sopimuksen sen vuoksi Norjan Kristianiassa toimineelle Holst & Fleischer -yhtiölle.
Sopimuksen mukaan hakatut tukit oli sahattava Kemijokisuussa ja niinpä Holst & Fleischer sekä Göteborgs Handelskompani perustivat Kemi Ångsågs Aktiebolagetin, jonka kuusiraaminen höyrysaha valmistui Karihaaraan vuonna 1874. Sahalle saapui työhön yli sata ammattimiestä Norjasta. Terje Olsen toimi Kemi Ångsågs Aktiebolagetin metsäpäällikkönä vuoteen 1877 saakka, jolloin yhtiö teki konkurssin holtittoman taloudenpidon takia. Karihaaran höyrysaha jatkoi toimintaansa seisokin jälkeen uuden Karihaara Ångsågs Aktiebolaget -nimisen yhtiön omistuksessa. Holst & Fleischer oli myös tämän yhtiön pääosakas.
Olsen rakennutti myös Rovaniemelle niin sanotun Konttisen kartanon, jossa toimi myöhemmin Kemi-yhtiön metsäkonttori. Rakennus tuhoutui talvisodan aikana vuonna 1940 Rovaniemen ilmapommituksessa.
Lähteet