Terai

Teraita Nepalissa

Terai tai Tarai on alankoalue Pohjois-Intiassa ja Etelä-Nepalissa. Se sijaitsee Siwalikvuorten ja Indo-Gangesin tasangon välissä.

Etymologia

Urdun sana ترائي tarāī tarkoittaa ”maata vedenjakajan juurella” tai ”alavaa maata joen varressa”.[1] Hindissä vastaava sana तराई tarāī tarkoittaa vuorten juurta.[2] Nepaliksi aluetta kutsutaan nimellä तराइ tarāi, mikä tarkoittaa ”alavaa maata”, etenkin Himalajan juurella.[3][4]

Intian Terai

Intiassa Terain katsotaan levittäytyvän Jamuna-joesta itään Haryanan, Uttarakhandin, Uttar Pradeshin, Biharin ja Länsi-Bengalin osavaltioiden läpi Brahmaputra-joelle asti.[5] Vastaavanlaista alankoaluetta Bhutanissa, Bangladeshissa ja Assamissa kutsutaan nimellä Duarit.[6] Intian Terai on merkittävää teentuotantoaluetta, mm. Darjeeling.

Nepalin Terai

Terai on Nepalin tärkeintä maatalousaluetta, ja siellä sijaitsee suuri osa maan teollisuudesta.[7] Tärkeitä viljelykasveja ovat riisi, vehnä, maissi, peruna, herneet, linssit, sinappi, sokeriruoko, inkivääri, kurkuma, kardemumma, valkosipuli ja chilipippurit. Hedelmistä merkittäviä ovat mangot, guavat, papaijat, banaanit ja jakkihedelmät.[8]

Luonto

Intianmerantipuu

Terai muodostaa Duarien kanssa ekoalueen. Se on pääasiallisesti savannia ja ruohotasankoa, jota täplittävät suoalueet sekä lehti- ja ainavihannat metsät. Ruohokasveista tärkeimpiä ovat sokeriruokoihin kuuluvat baruwa (Tripidium bengalense, aiemmin Saccharum bengalense) ja kans-ruoko (Saccharum spontaneum). Mäkisillä alueilla intianmerantipuu on hallitseva puulaji; muita ovat mm. Mallotus philippensis, jaavanjambolaani ja valkokapokkio.[9]

Terain eläimistöön kuuluu useita tunnettuja ja uhanalaisia lajeja, kuten tiikeri, intiansarvikuono ja intiannorsu. Näiden lisäksi siellä elää mm. huulikarhuja ja leopardeja. Terailla elää runsaasti sorkkaeläimiä, kuten gaureja, nilgaita, barasingoja, sambarhirviä, aksishirviä, muntjakkeja sekä uhanalaisia villejä vesipuhveleita. Matelijoista merkittäviä ovat gaviaalit ja suokrokotiilit, jotka elävät alueen joissa ja soilla. Lisäksi alueella on monipuolinen linnusto, johon kuuluvat mm. äärimmäisen uhanalaiset intianpikkutrappi ja bengalintrappi, sekä assaminpensasviiriäinen ja saruskurki.[9]

Alueella oli niukasti asutusta pitkälle 1800-luvulle asti, johtuen endeemisestä malariasta ja tiheistä metsistä. 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvulla alueen metsiä hakattiin runsaasti ja viljavimpia alueita raivattiin maataloudelle, mikä on pirstonut luontotyyppejä ja saattanut monet eläin- ja kasvilajit uhanalaisiksi.

Lähteet

  1. ↑ Platts, J. T.: ”ترائي तराई tarāʼī”, A dictionary of Urdu, classical Hindi, and English, s. 316. London: W. H. Allen & Co., 1884.
  2. ↑ Bahri, H.: ”tarāī तराई”, Learners' Sanskrit-English dictionary — Siksarthi Hindi-Angrejhi sabdakosa, s. 280. Delhi: Rajapala, 1989.
  3. ↑ Turner, R. L.: ”तराइ tarāi”, A Comparative and Etymological Dictionary of the Nepali Language, s. 274. London: K. Paul, Trench, Trubner, 1931.
  4. ↑ Regmi, M. C.: Land tenure and taxation in Nepal, s. 1. 1 Berkeley: Institute of International Studies, University of California, 1963. Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ Tarai Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.12.2021. (englanniksi)
  6. ↑ Duars Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.12.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Sharma, R. P.: Nepal: A Detailed Geographical Account. Kathmandu: Pustak Sansar, 1974.
  8. ↑ Sharma, K.C.: ”Crop diversification in Nepal”, Crop Diversification in the Asia-Pacific Region, s. 81–94. RAP publication 81. Bangkok: FAO, 2001.
  9. ↑ a b Asia: Bhutan, India, and Nepal World Wildlife Fund. Viitattu 12.12.2021.