Tawaststjerna

Tawaststjerna on vanha suomalainen aatelissuku, joka tunnettiin varsinkin 1800-luvulla virkamies- ja sotilassukuna. Myöhemmin se on tullut tunnetuksi myös sivistyssukuna.

Tawaststjernan suku on haarauma eräästä jo keskiajalla vaikuttaneesta aatelisesta Tavast-suvusta, jolla ei ole todistettua sukuyhteyttä tunnetumpaan Tavastin piispalliseen rälssisukuun. Suvun vanhin tunnettu kantaisä on ennen vuotta 1561 kuollut kartanonomistaja Henrik Jönsinpoika Tavast.[1] Varatuomarina Pohjanmaan tuomiokunnassa toiminut Erik Tawast (noin 1625–1693) aateloitiin 10. helmikuuta 1687 nimellä Tawaststjerna ja hänen sukunsa esiteltiin kaksi vuotta myöhemmin Ruotsin ritarihuoneelle numerolla 1107. Suomen ritarihuoneella se sai vuonna 1818 numeron 81.[2] Erik Tawast kuului Tawast-suvun samaan turkulaiseen sukuhaaraan, jonka eräät muut edustajat saivat 1756 käyttöönsä aiemmin sammuneen aatelisen hauholaisen sukuhaaran edustusoikeuden ritarihuoneella (Suomessa aatelissuku nro 3).[3] Hänen veljensä Henrik puolestaan aateloitiin vuonna 1664 nimellä Tawastén.[1]

Varsinkin suvun nuorempi sukuhaara profiloitui 1700- ja 1800-luvuilla aikana sotilassukuna, ja siihen kuului useita kenraaleita. Näistä erään Venäjälle asettuneen sukuhaaran jälkeläisistä tuli 1900-luvulla useita valkoisia emigrantteja.[1]

Suvun jäseniä

Aikajärjestyksessä

Aakkosjärjestyksessä

Suvun jäsenten puolisoita

Suvun jäsenten tunnettuja puolisoita, joiden sukunimi on myös Tawaststjerna, ovat

Lähteet

  1. a b c Veli-Matti Autio: Tawaststjerna (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Tawaststjerna. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  3. Tawast. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.