Tatjana Konstantinovna Romanovnan ja Konstantin Bagration-Muhranskin hääkuva 1911
Tatjana Konstantinovna oli Nikolai II:n kahden vanhimman tyttären suuriruhtinatar Olgan ja Tatjanan hyvä ystävä, jotka mainitsivat hänet usein päiväkirjoissaan.[1]
Avioliitot ja lapset
Tatjana Konstantinovna tapasi Pavlovskissa alkuvuodesta 1911 georgialaissyntyisen ruhtinas Konstantin Bagration-Muhranskin (1889–1915), joka palveli keisarinna Maria Feodorovnan chevalier-kaartin rakuunarykmentissä kornettina ja nuoret rakastuivat toisiinsa. Tatjanan vanhemmat eivät hyväksyneet Konstantinia, koska tämän sukuhaara oli vähempiarvoinen eikä Bagration-suku ei ollut tässä vaiheessa enää hallitsijasuku, koska Georgia oli liitetty Venäjän keisarikuntaan. Konstantin määrättiin lähtemään pois Pietarista ja Tatjana lähetettiin Krimille leskikeisarinna Maria Feodorovnan luokse, jossa nuoret kuitenkin tapasivat uudelleen. He kihlautuivat Tatjanan isän suostumuksella 1. toukokuuta 1911.
Tatjana Konstantinovnan avioliittoa koskevan kysymyksen ratkaisemiseksi pidettiin Romanovien perheneuvoston kokous. Lopulta vuonna 1911 keisari Nikolai II antoi asetuksen, jonka mukaan keisarillista verta olevat ruhtinaat ja ruhtinattaret voivat solmia ei-dynastisen eli morganaattisen avioliiton, mutta heidän jälkeläisensä menettäisivät valtaistuimen perimysoikeuden. Näin Tatjana Konstantinovna saattoi mennä naimisiin ruhtinas Bagration-Muhranskin kanssa, mutta hän luopui kirjallisesti oikeuksistaan valtaistuimeen sekä itsensä että jälkeläistensä suhteen.
Hän avioitui morganaattisesti Konstantin Bagration-Muhranskin kanssa 6. syyskuuta 1911 Pavlovskin palatsissa. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 1613, että Romanov-sukuun kuuluva avioitui Venäjän keisarikunnan alamaisen tai muun kuin hallitsijasukuun kuuluvan prinssin kanssa.[2]
Heille syntyi kaksi lasta:
Teimuraz Konstantinovitš Bagration-Muhranski (21. elokuuta1912 –1992), avioitui kaksi kertaa, ei perillisiä.
Natalia Konstantinovna Bagration-Muhranskaja (19. huhtikuuta1914 –1984), avioitui brittipoliitikko Charles Hepburn-Johnstonin kanssa, ei perillisiä.
Venäjän vallankumouksen aikana vuonna 1917 Tatjana lapsineen pakeni VenäjältäRomaniaan ja myöhemmin Sveitsiin yhdessä setänsä suuriruhtinas Dmitri Konstantinovitš Romanovin (1860–1919) adjutantin Aleksandr Vasiljevitš Korotšenzovin (1878–1922) kanssa. Tatjana ja Aleksandr Korotšenzov avioituivat marraskuussa 1921, mutta vain muutama kuukausi myöhemmin Aleksandr kuoli helmikuussa 1922 kurkkumätäänLausannessa. Tatjana kasvatti lapset yksin, ja heidän aikuistuttuaan hän teki luostarilupauksen ja ryhtyi nunnaksi vuonna 1946. Hänestä tuli Jerusalemin Öljymäen luostarin abbedissa Äiti Tamara vuosiksi 1951-1975.[1]
Viimeiset vuodet
Tatjana Konstantinovna eli Äiti Tamara kuoli Öljymäen luostarissa Jerusalemissa28. elokuuta1970 [toisten tietojen mukaan vuonna 1979] jalassa olleeseen kuolioon. Hän oli loukannut saman jalan jo nuoruudessaan tapahtuneessa rekionnettomuudessa.[1]
↑Almanach de Gotha (1944) Justus Perthes (toim). s. 107. Psse Tatiana-Constantinovna, née à St-Pétersbourg 11 janv. 1890 v.s.; m.: 1. morg. à Pavlosk 24 août 1911 v.s. à Constantin Alexandrovitch pr. Bagration-Moukhransky, † (tué au combat) près de Jarosvavel, arrondt de Lwow, 19 mai 1915 v.s." [Prinsessa Tatjana-Konstantinovna, syntynyt Pietarissa 11. tammikuuta 1890 ; naim.: 1. morg. Pavlovskissa 24. elokuuta 1911 prinssi Konstantin Aleksandrovits Bagration-Mukranskin kanssa, kuoli taistelussa lähellä Jarosvavelia, Lwowin piiri, 19. toukokuuta 1915.
