Al-Sadi mainitsee teoksessaan vain muutamia lähteitä. Kertomus 1600-luvun tapahtumista perustuu etupäässä hänen omiin tietoihinsa, joiden tukena ovat muistiinpanot ja armahallinnon asiakirjat. Tekijä siteeraa Ibn Battutaa, tuntemattoman tekijän al-Hulal al-mawšiyaa sekä Ahmad Baban timbuktulaisten oppineiden elämäkertakokoelmaa Kifayat al-muhtajia. Pitkä 35. luku on paikoin suoraan omaelämäkerrallinen.[1]
Arabitaustaisen tekijän äidinkieli lienee ollut songhai. Kielellisistä puutteistaan huolimatta hänen tyylinsä on suoraviivainen ja vailla retorista liioittelua. Al-Sadi näkee tapahtumat oppineen muslimipapiston silmin, mikä heijastuu kielteisenä suhtautumisena songhaihallitsija Sunni Aliin ja ylistävänä kuvauksena Askia Muhammadista. Kronikkaa keventävät suulliseen kertomaperinteeseen perustuvat anekdootit ja dramatisoinnit.[1]
Tarikh al-Sudanista on säilynyt useita kopioita ja se on tunnettu Euroopassa jo Heinrich Barthin tutkimusretkistä lähtien. Octave Houdas julkaisi kolmeen kopioon perustuvan ranskannoksen vuonna 1900.[2]John Hunwickin tekemä teoksen alkuosan englanninnos[3] ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1999.
Toinen tärkeä Länsi-Sudanin historian lähde on 1500-luvun loppuun päättyvä Tarikh al-fattaš[4].
Lähteet
Hunwick, John O.: Timbuktu and the Songhay Empire: Al-Sa'di's Ta'rikh al-Sudan down to 1613, and other contemporary documents. Leiden & Boston: Brill, 2003. ISBN 90-04-12560-4