Pyhä Tarasios (700-luvun puoliväli – 25. helmikuuta 806) oli Konstantinopolin patriarkka 784–806. Tarasios syntyi ja kuoli Konstantinopolissa ja oli ollut virkamies, ennen kuin keisarinna Irene teki hänestä patriarkan. Tarasioksen ansiosta kutsuttiin koolle seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous vuonna 787.^[1]

Tarasiosta syytettiin myöhemmin siitä, miten hän oli sallinut simoniaa ja siitä, ettei hän ollut estänyt Konstantinos VI:n avioeroa ja toista avioliittoa. Painostuksen alla hänen oli ekskommunikoitava Konstantinoksen vihkinyt pappi. Tarasios kruunasi Nikeforos I:n keisariksi sen jälkeen, kun tämä oli syrjäyttänyt Irenen.