Taposiris Megale (m.kreik.Ταπόσιρις/Ταποσῖρις Μεγάλη, Taposiris Megalē, myös Ταπόσειρις/Ταφόσιρις Μεγάλη, Taposeiris/Tafosiris Megalē; lat.Taposiris Magna, Tapostri) oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Niilin suiston länsipuolella kaupungista nimensä perineen nykyisen Abusirin lähellä, ja kuului Libyannomokseen.[1][2][3][4]
Taposiris Megale, suomeksi ”Suuri Osiriksen hauta”, kuului Libyan nomokseen ja sijaitsi Egyptin pohjoisrannikolla eli Välimeren rannalla noin 50 kilometriä länsilounaaseen Aleksandriasta. Se oli rakennettu meren ja Mareotis (nyk. Mariout) -järven väliselle harjanteelle.[1][5][6] Kaupunkia ei tule sekoittaa Egyptin muihin Taposiris (”Osiriksen hauta”) -nimisiin kaupunkeihin, joista tunnetuin on Taposiris Mikra.[1]
Osiriksen temppelin porttirakennuksen pylonit.
Historia
Taposiris Megale oli lisänimensä mukaisesti suurin ja merkittävin Taposiris-nimisistä kaupungeista. Se esitti olevansa yksi niistä paikoista, joihin paloitellun Osiriksen ruumiin osia oli haudattu.[6] Samaa kunniaa tavoittelivat myös muut nomokset, ja siksi samannimisiä kaupunkeja oli monissa paikoissa.[1]Strabon mainitsee, että kaupungissa vietettiin suuria juhlia Osiriksen kunniaksi.[6]
Osiriksen temppelin raunioita.
Taposiris Megale kasvatti merkitystään hellenistisellä kaudella eli Ptolemaiosten aikana. Roomalaisella kaudella Aleksandrian prefekti järjesti kaupungissa Libyan nomoksen censukset.[1] Löydösten perusteella Taposiris vaikuttaa olleen merkittävä satama ja toimineen tulli-asemana Aleksandriaan suuntautuneelle liikenteelle.[6][7]
Kaupungin jäänteitä tutkittiin jo vuonna 1801 Napoleonin sotaretken aikana.[6] Aluetta on tutkittu pitkään ja siellä ovat suorittaneet kaivauksia muun muassa ranskalaiset ja unkarilaiset arkeologit. Alueella on myös suoritettu entistystöitä.[6][7]
Rakennukset ja löydökset
Taposiriissa oli suuri Osirikselle omistettu temppeli, joka rakennettiin Ptolemaios II:n aikana. Siitä on säilynyt huomattavia raunioita. Pyhäkkoalueen koko on noin 100 × 85 metriä, ja sitä ympäröi muuri, jota on säilynyt edelleen noin kymmenen metrin korkeudelta. Itämuurissa olleesta porttirakennuksesta on säilynyt sen kaksi suurta pylonia. Pyhäkköalueen keskellä sijainnut varsinainen temppeli on suureksi osaksi tuhoutunut. Säilyneiden pylväänosien perusteella se on edustanut doorilaista tyyliä.[6]
Temppelin alta on löydetty noin 1,3 kilometriä pitkä tunneli. Sen korkeus on noin kaksi metriä ja leveys noin metrin, ja se kulkee noin 13–20 metrin syvyydessä maan alla. Rakenteeltaan se muistuttaa SamoksenEupalinoksen tunnelia.[8][9]
Kaupungin muihin löytöihin lukeutuu sen nekropolis eli hauta-alue.[6] Alueelta on löydetty muun muassa merkkihenkilöiden muumioita. Tällä perusteella alueelta on etsitty jopa kadoksissa olevaa Kleopatran hautaa, mutta turhaan.[7]
↑ abcdefSmith, William: ”Taposiris”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
