Tapio Räisänen (s. 10. toukokuuta 1949 Taivalkoski) on suomalainen uransa lopettanut mäkihyppääjä ja ensimmäinen suomalainen suurmäen maailmanmestari. Seuratasolla Räisänen edusti Kainuun Hiihtoseuraa.
Lahden MM-kilpailuissa 1978 Räisänen voitti maailmanmestaruuden suurmäessä ja sijoittui normaalimäessä kuudenneksi. Vuoden 1977 lentomäen MM-kilpailuissa Norjan Vikersundissa Räisänen sijoittui seitsemänneksi.
Urheilu-ura
Ensi kertaa Suomen edustustehtävissä Räisänen esiintyi vuonna 1974.
Vuoden 1976 Innsbruckin olympiakisojen katsastuksissa Räisänen sijoittui toiseksi. Suomen Hiihtoliitto esitti häntä olympiakisoihin mutta olympiakomitea pudotti hänet kisajoukkueesta. Hänen sijastaan olympiakisoissa hyppäsi yhdistetyn mies Rauno Miettinen, joka ei koskaan ollut voittanut Räisästä. Olympiakisojen jälkeen Räisänen saavutti menestystä sijoittumalla Ruotsin hiihtokisoissa Falunissa toiseksi jättäen taakseen olympiakisojen mitalimiehiäkin, sijoittumalla Norjan mäkiviikolla maailman huippujen joukossa kolmanneksi sekä voittamalla suurmäen Suomen mestaruuden Rukalla 1976.
Vuonna 1977 Räisänen sijoittui lentomäen MM-kilpailuissa Norjan Vikersundissa kokonaiskilpailussa seitsemänneksi oltuaan yhdessä osakilpailussa kolmas. Hän voitti jälleen Rukan kisan ja jätti toiseksi lentomäen maailmanmestaruuden juuri voittaneen Walter Steinerin.
Räisänen omisti useita vuosia mäkiennätykset Suomen suurimmissa mäissä: Lahti 116 metriä, Ruka 116,5 metriä ja Laajavuori 99,5 metriä. Jo vuosina 1976 ja 1977 hän oli paras suomalainen Salpausselän kisoissa sijoittuen kuudenneksi ja seitsemänneksi.
Räisänen sijoittui Suomen MM-karsinnoissa 1978 kakkoseksi mutta hänet nimettiin vain MM-joukkueen varamieheksi. Hän nousi joukkueeseen, kun suurin ennakkosuosikki, Keski-Euroopan mäkiviikon juuri voittanut Kari Ylianttila loukkaantui harjoituksissa. Suurmäen MM-kisa siirrettiin lauantaina pariin kertaan kovan tuulen takia ja se hypättiin lopulta sunnuntaiaamuna. Räisänen voitti maailmanmestaruuden edellisillan 80 000 hengen yleisön supistuttua pariinkymmeneentuhanteen. Itävallan Alois Lipburger hävisi hänelle 0,3 pistettä[1] ja Itä-Saksan Falko Weisspflog 0,8 pistettä.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen valitsi Räisäsen Lahden MM-kisojen 1978 parhaaksi kotimaiseksi miesurheilijaksi palkiten hänet "Taistelijan Maljalla". Parhaana kotimaisena naisurheilijana saman tunnustuksen sai Helena Takalo.
Lahden MM-kisojen jälkeen Räisänen kilpaili aktiivisesti vielä pari vuotta. Berchtesgadenista Saksasta tuli muovimäkivoitto kesällä 1978. Sapporon suurmäessä Japanissa 1980 hän voitti kilpailun, jossa Keski-Euroopan mäkiviikon juuri voittanut Pentti Kokkonen sijoittui neljänneksi. Mäkiviikolla Räisäsen paras sijoitus oli yhdeksäs. Hän tähtäsi tosissaan Lake Pladicin olympialaisiin 1980 mutta ei tullut valituksi. Räisänen lopetti aktiiviuransa 30-vuotiaana.
Räisänen on lahjoittanut kansainvälisen palkintokokoelmansa Taivalkosken kunnalle. Palkintoja säilytetään yleisön nähtävänä Taivalvaaran Hiihtokeskuksessa. Taivalkosken kunta on julkistanut virallisesti 22.3.2014 Hopeasompa-loppukilpailujen yhteydessä Taivalvaaran hyppyrimäkien uudeksi nimeksi Mäkikeskus - Tapio Räisänen - Ski Jumping Hill.
Suomen Opetusministeriö myönsi Räisäselle 26.2.1997 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hänelle 20 000 euron Pro Urheilu -palkinnon 19.12.2012 tunnustuksena merkittävästä urheilu-urasta.[1]
Valmennusura
Räisänen on tehnyt aktiivisesti nuorten valmennustyötä 1970-luvulta lähtien.[1] Kansainväliseen menestykseen hänen henkilökohtaisista valmennettavistaan ovat yltäneet Pekka Suorsa (joukkuemäen maailmanmestaruus 1987, suurmäessä kuudes, kaksi maailmancupin osakilpailuvoittoa kaudella 1985–1986, jolloin cupin yhteispisteissä viides), Jyri Pelkonen (yhdistetyn nuorten-MM kolmonen 1985, samana vuonna miesten MM-pronssi joukkueyhdistetyssä ja Lahden MM-kisojen yhdistetyn kuudes sija 1989 aikuisten sarjassa). Heidän lisäkseen Räisäsen valmennettavista maan edustustehtävissä olivat Kimmo Kylmäaho ja Veli-Matti Ahonen (kaksi kertaa maailmancupin osakilpailuissa toinen).
Räisänen toimi myös Hiihtoliitossa nuorten maajoukkueen valmentajana sekä Karhu-suksitehtaan tuotekehittelijänä. Talvella 2008 ja 2015 Räisänen toimi Taivalkoskella pidetyissä mäkihypyn veteraanien maailmanmestaruuskisoissa kilpailun johtajana.[2]
Tapio Räisäsen elämästä julkaistiin vuonna 2018 yhdessä toimittaja Juhani Eskolan kanssa kirjoitettu omaelämäkerrallinen kirja Minä Tapsa. Tapio Räisäsen elämäkerta.
Matkailuyrittäjänä
Nykyisin Räisänen toimii matkailuyrittäjänä syntymäpitäjässään Taivalkoskella ja jatkaa edelleen nuorten hyppääjien kouluttamista. Taivalvaara on kansainvälisestikin suosittu mäkihyppääjien ja yhdistetyn urheilijoiden harjoittelu- ja valmennuskeskus. Räisäsen johdossa ja osaomistuksessa olivat 1990–2010-luvuilla hiihtokeskus, hotelli, kolme ravintolaa ja mökkikylä Taivalvaaralla. Nykyisin hän keskittyy Kuuharjun mökkikylän hoitamiseen sekä rakennusten suunnitteluun. Koulutukseltaan hän on rakennusmestari ja työskenteli pitkään Kajaanin kaupungin rakennusvalvojana. Hän on toiminut myöskin rakennusurakoitsijana.
Lähteet
Aiheesta muualla
