Horilan tunnetuimpiin aikaansaannoksiin somerolaisessa kotiseututyössä kuuluu vuonna 1956 avattu Someron torppamuseo.[1]
Horilan julkaisuja kotiseututyön alalta ovat kokoelmat Someron sananparsia (1977), kaskukokoelmat Ilo irti (1979) ja Velmuiluja (1980) sekä lukuisat eri yhteyksissä julkaistut muut kirjoitukset, joita on koottu Horilan 80-vuotisjuhlakirjaan Lehtori ja hänen syrjähyppynsä (1990).[1] Myös vuonna 1973 julkaistun, toisen Tyrvään yhteiskoulun kasvatin Pertti Virtarannan toimittaman Someron murrekirjan synnyssä Horila oli yhtenä aloitteentekijänä.[3]
Tunnustuksia
Ansioistaan kotiseututyön kehittäjänä ja perustajana Somerolla Horila palkittiin kotiseutuneuvoksen arvonimellä.[4]
Kirjallisuutta
Horila, Tapio: 1800-luvun geologiset uudissanat Antero Vareliuksen kielessä. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 285) Helsinki: SKS, 1967.
Horila, Tapio (toim.): Ilo irti! Kaskuja Somerolta 1. Karkkila: Kustannus-Mäkelä, 1979. ISBN 951-9063-09-9
Horila, Tapio (toim.): Velmuiluja. Kaskuja Somerolta 2. Karkkila: Kustannus-Mäkelä, 1980. ISBN 951-9063-14-5
Horila, Tapio: Torppa härkätien varrella Jaatilanjoen rannalla: Someron museo 1956-1981. Somero: Somero-Seura, 1981.
Horila, Tapio: Lehtori ja hänen syrjähyppynsä. Kirjoituksia kansanperinteestä ja kotiseututyöstä, äidinkielestä, ihmisistä. Somero: Somero-Seura, 1990. ISBN 952-90-2450-9
Lähteet
↑ abcValanne, Kyösti: FT, kotiseutuneuvos Tapio Horila 2.2.1910–15.4.2006. Lounais-Hämeen Luonto, 2006, nro 93, s. 50. Forssa: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys. Lehden verkkoversio. (pdf) Viitattu 23.10.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Horila, Tapio: Opettaja muistelee Mauria ja Raulia. Someron Joulu, 2000, s. 42–45. Somero: Somero-seura.
↑Virtaranta, Pertti: Someron murrekirja, s. 8. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4
Tiirakari, Leeni: In memoriam Tapio Horila. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museo yhdistys. Vuosikirja, 2006, 75. vsk, s. 88–92. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832