Tabula Rasa on samannimisen suomalaisen progressiivista rockia soittaneen yhtyeen esikoisalbumi vuodelta 1975. Levyn sävellykset kirjoitti pääosin Tabula Rasan kitaristi Heikki Silvennoinen ja sanoitukset yhtä lukuun ottamatta yhtyeen ulkopuolinen Mikko Alatalo.[2]
Albumi sai myönteisen vastaanoton, vaikka jotkut kritisoivatkin levyn soundeja ja Alatalon voimakkaasti kantaa ottavia sanoituksia.[3] Tabula Rasa nousi Suomessa listasijalle 16.[4] Albumilta julkaistiin single ”Prinssi” / ”Lähtö”.[5]
Sekä levyn alkuperäisessä vinyylipainoksessa että myöhemmässä CD-painoksessa kappaleet ”Tuho” ja ”Gryf” on merkitty kappalelistaan väärinpäin. ”Gryf” on todellisuudessa levyn kolmas kappale ja ”Tuho” neljäs.lähde?
Työstö
Tabula Rasa -albumi äänitettiin huhtikuussa 1975 Marcus Music -studiolla Tukholmassa. Nauhoituksiin kului viisi päivää. Levyn tuotti tuolloin Wigwamissa bassokitaraa soittanut Måns Groundstroem.[4]
Musiikki ja sanoitukset
Albumin musiikki on melodista suomenkielistä progressiivista rockia, johon antoivat vaikutteita brittiläiset Jethro Tull- ja King Crimson -yhtyeet. Sävellyksistä vastasi pääosin Tabula Rasan kitaristi Heikki Silvennoinen ja sanoituksista yhtä lukuun ottamatta yhtyeen ulkopuolinen muusikko Mikko Alatalo.[2] Kappaleen ”Vuorellaistuja” sanoitti naantalilainen runoilija Tapio Keskitalo.[4] Yhtye sovitti kappaleet itse.[6] Wigwam-yhtyeen Jim Pembroke soittaa albumilla pianoa.[4]
Alatalo oli toiminut opiskelijajärjestöissä ja eronnut muista tamperelaisista rockmuusikoista sosiaalista vastuuta korostavilla vasemmistolaisilla mielipiteillään.[7] Tabula Rasan hyväksynnällä Alatalo kirjoitti sanoituksistaan kantaa ottavia, ja teksteillään hän myös halusi antaa syvyyttä yhtyeen moniulotteisiin sävellyksiin. Monen kappaleen sanoituksessa päävihollinen on kova kilpailuyhteiskunta, jonka vastapainona Alatalo koki Tabula Rasan hengittävän pehmeämmän, hitaamman ja filosofisemman elämäntavan arvoja[8]. Kaikkein kantaa ottavin teksti on ”Miks’ ette vastaa vanhat puut”, jossa pohditaan retorisia kysymyksiä esittäen, onko ihmiskunnan tulevaisuus punainen, kaappaavatko koneet vallan ja nousevatko alistetut yhteiskuntaluokat suureen vallankumoukseen.[7][9] Kitaristi Silvennoinen kutsui Alatalon sanoituksia ”uutistoimituskommunismiksi”.[7]
Alatalo kertoi sanoitusten taustasta Tabula Rasan Ekkedien tanssi -albumin vuonna 2014 ilmestyneen uusintapainoksen kansitekstissä:[8]
»Kuitenkin täytyy muistaa, että elimme jo 70-luvun puoliväliä. Woodstock sekä rock, ruoho, rakkaus olivat jo siinä vaiheessa monen vuoden takaista väljehtynyttä viiniä. Yhteiskunnallisuus oli läsnä niin teatterissa kuin musiikissa. Myös levy-yhtiö Love Records oli poroporvarillisen yhteiskunnan ja sen taidenäkemyksen vaihtoehto. Siksi en pelännyt ottaa kantaa, kun bändikin sen hyväksyi.»
(Mikko Alatalo)
Julkaisu ja vastaanotto
Myynti ja painokset
Love Records julkaisi Tabula Rasa -albumin syyskuussa 1975. Se julkaistiin tuolloin vinyylilevynä (LRLP 135) ja C-kasettina. Vinyylipainoksen kannessa on kohokirjaimin painettu Tabula Rasa -logo, jonka suunnitteli yhtyeen manageri Kimmo Torkkeli[4]. Levyn liitteenä on Kari Sipilän taiteilema kuva ”Lähtö”.[6][10]
Albumin listasijoitus Suomessa oli 16, ja se pysyi listalla kymmenen viikon ajan.[11]
CD-levynä Tabula Rasa ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1992 Japanissa Edison-yhtiön julkaisemana. Ensimmäinen suomalainen CD-versio ilmestyi vuonna 1995. Svart Records julkaisi vuonna 2013 uudet vinyylipainokset kahdella erilaisella versiolla, jossa toisessa on musta ja toisessa valkoinen levy.[12]
Arvioita
Albumi sai myönteisen vastaanoton, vaikka jotkut kritisoivatkin levyn soundeja ja Alatalon voimakkaasti kantaa ottavia sanoituksia.[3] Alatalon mukaan arvostelijat väittivät hänen pilanneen ”kukka ja mehiläisbändin” liian asiapitoisilla teksteillään.[8]
Soundin Jussi Niemen mielestä albumin sanoitukset ovat ”ihan ok, vaikkakin ehkä paikoin lievästi naiveja voimakkaassa ihanteellisuudessaan”. Suorempaakin kritiikkiä esiintyi:[13]
»Tyylittömyys sekä suomenkielisissä sanoituksissa että laulutulkinnoissa on niin törkeää, ettei niitä voi kärsimättä kuunnella. Syy ei lankea yksinomaan yhtyeen niskoille, sillä sanat ovat Mikko Alatalon väsäämät. Että iso mies voikin olla niin lapsellinen.»
(Salon Seudun Sanomat)
Sen sijaan Jake Nyman antoi kehuja omassa arvostelussaan:[13]
»Levyn tekstipuolesta vastaa pääasiallisesti Mikko Alatalo ja hän taas osaa sen homman, jos joku ei vielä sattuisi sitä tietämään. Teksteistä ei Tabulan kannata siis huolta kantaa niin kauan kuin Mikko irrottelee sellaista kamaa kuin esim. kappaleissa Miks' ette vastaa, Vanhat puut, Tuho tai Prinssi.»
(Jake Nyman)
Esko Lehtonen kirjoittaa kirjassaan Suomalaisen rockin tietosanakirja 2 (1983), että levyn yleisilme on järeä ja hallittu, mutta albumi kärsii hieman latteista soundeistaan. Lehtosen mukaan lisäksi musiikissa ja etenkin laulussa on hieman hajanaisuutta ja epävarmuutta.[4]
Listasijoitukset
| Maa
|
Korkein sijoitus
|
Listaviikot
|
Nousu listalle
|
Lähde
|
| Suomi
|
16.
|
10
|
syyskuu 1975
|
[11]
|
Kappaleet
- Kaikki sovitukset Tabula Rasa.
A-puoli
- Lähtö – 3.51 (säv. Heikki Silvennoinen, san. Mikko Alatalo)
- Miks’ ette vastaa vanhat puut – 3.01 (säv. Silvennoinen, san. Alatalo)
- Tuho – 6.32 (säv. Silvennoinen, san. Alatalo)
- Gryf – 6.17 (säv. Silvennoinen, san. Alatalo)
B-puoli
- Tyhjä on taulu – 4.04 (säv. Silvennoinen & Tapio Suominen, san. Alatalo)
- Nyt maalaan elämää... – 4.00 (säv. Silvennoinen & Jarmo Sormunen)
- Vuorellaistuja – 8.10 (säv. Silvennoinen, san. Tapio Keskitalo)
- Prinssi – 3.10 (säv. Silvennoinen & Sormunen, san. Alatalo)
[6][14]
Singlet
| ”Prinssi” (elokuu 1975, Love)
|
- Prinssi
- Lähtö
Albumin ainoa single ”Prinssi” / ”Lähtö” ilmestyi elokuussa 1975.[5] Se ei saavuttanut listasijoituksia.[11]
|
Kokoonpano
Soittajat
Tabula Rasa
Vierailijat
[6]
|
Muut
- Kimmo Torkkeli – kannen logo ja levypussin valokuva
- Kari Sipilä – liitteen ”Lähtö”-taulu
|
Painokset
| Formaatti
|
Valtio
|
Levy-yhtiö ja tunnus
|
Julkaistu
|
Muuta
|
Lähde
|
| LP
|
Suomi
|
Love / LRLP 135
|
1975
|
|
[15]
|
| MC
|
Suomi
|
Love / LRC 135
|
1975
|
|
[15][16]
|
| CD
|
Japani
|
Edison / ERC-29251
|
1992
|
|
[12]
|
| CD
|
Suomi
|
Love / LRCD 135
|
1995
|
|
[12]
|
| CD
|
Japani
|
Arcàngelo / ARC-3030
|
2011
|
paperi-/pahvikansi
|
[12]
|
| LP
|
Suomi
|
Svart / SVR229
|
2013
|
|
[12]
|
| LP
|
Suomi
|
Svart / SVR229
|
2013
|
värivinyyli, rajoitettu painos
|
[12]
|
| CD
|
Suomi
|
Lippo / LIPPOCD-004
|
2021
|
|
[12]
|
| LP
|
Suomi
|
Lippo
|
2021
|
värivinyyli, rajoitettu painos
|
[12]
|
Lähteet
- Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin Mikko. Docendo, 2020. ISBN 978-952-291-823-9
- Rantanen, Miska: Love Records 1966–1979: Tarina, taiteilijat, tuotanto. 2. tark. painos. Schildts & Söderströms, 2014. ISBN 978-951-52-3368-4
Viitteet
- ↑ Spotify – Tabula Rasa Spotify. Viitattu 8.10.2021.}
- ↑ a b Rantanen 2014, s. 225.
- ↑ a b Love Proge – Love Recordsin proge-klassikot 1968–79 -CD-levyn kansilehti, toimittaja Pertti Hakala (LXCD 613), 1996.
- ↑ a b c d e f Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja 2, s. 581. Fanzine Oy, 1983. ISBN 951-9287-09-4
- ↑ a b Rantanen 2014, s. 281.
- ↑ a b c d Tabula Rasa: Tabula Rasa -albumin takakannen tiedot (LRLP 135), 1975.
- ↑ a b c Bruun, Seppo & Lindfors, Jukka & Luoto, Santtu & Salo, Markku: Jee jee jee – Suomalaisen rockin historia, s. 224. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22503-7
- ↑ a b c Tabula Rasa: Ekkedien tanssi -vinyylilevyn uusintapainoksen kansiteksi, kirjoittanut Mikko Alatalo (SVR273), 2014.
- ↑ Marjamäki 2020, s. 111.
- ↑ Rantanen 2014, s. 256–257.
- ↑ a b c Pennanen, Timo: Sisältää hitin, levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 279. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5
- ↑ a b c d e f g h Tabula Rasa by Tabula Rasa (Album, Progressive Rock) Rateyourmusic.com. Viitattu 9.10.2021 (englanniksi).
- ↑ a b Marjamäki 2020, s. 112.
- ↑ Tabula Rasa: Tabula Rasa -albumin etiketin tiedot (LRLP 135), 1975.
- ↑ a b Rantanen 2014, s. 256.
- ↑ Tabula Rasa – Tabula Rasa (1975, Cassette) - Discogs Discogs. Viitattu 9.10.2021 (englanniksi).
