Törmäysvyöhyke tai kokoonpainuva vyöhyke (engl.crumple zone) on auton korin osa, joka on suunniteltu painumaan hallitusti kokoon törmäystilanteessa. Sen tarkoitus on absorboida törmäysenergiaa ja estää sitä siirtymästä matkustamo-osaan, joka puolestaan on nykyaikaisessa autossa suunniteltu mahdollisimman jäykäksi.[1]
Historia
Idean kokoonpainuvasta törmäysvyöhykkeestä patentoi vuonna 1937 itävaltalainen Béla Barényi, joka työskenteli myöhemmin Mercedes-Benzillä insinöörinä. Patentti DBP 854.157 kehittyneemmästä kokoonpainumisvyöhykkeestä rekisteröitiin vuonna 1952. Ensimmäinen automalli, jossa patentin mukainen rakenne otettiin käyttöön oli Mercedes-Benz W111, joka esiteltiin vuonna 1959.[2]