Syväpaino on kirjapainomenetelmä, jota käytetään suuripainoksisiin, paljon kuvia ja sivuja sisältäviin painotöihin, kuten suuriin aikakauslehtiin, tuoteluetteloihin ja pakkausmateriaaleihin. Syväpainomenetelmässä painopinnan painava osa on painamatonta pintaa alempana. Painoväri siirtyy painettavaan materiaaliin rasterikupeista eli painopinnan syvennyksistä, mistä menetelmä on saanut nimensä.^[1]

Syväpainossa ei käytetä offsetpainon tapaan painopintana sylinterin ympärille kiinnitettäviä painolevyjä, vaan sylintereihin uurretaan kaiverrustimantilla tai laserilla painettava sisältö joka kerta uudelleen. Yleensä syväpainosylinteri vielä kromataan painokestävyyden parantamiseksi.^[1]

Syväpainomenetelmässä kaikki väriä siirtävät pinnat muodostetaan noin 0,002–0,04 mm syvien rasterikuppien avulla. Syväpainokuvan tummuus vaihtelee rasterikupin tilavuuden mukaan: vaaleita sävyjä painavan rasterikupin tilavuus on pieni ja tummia sävyjä painava suuri.^[1] Syväpainojäljen tunnistaa helposti rasteripisteiden aiheuttamasta sahalaitaisuudesta myös tekstin kirjaimissa.

Yleisesti syväpainokoneet ovat raina- eli rotaatiopainokoneita, joissa painomateriaali tulee rullalta. Painoprosessissa syväpainosylinteri väritetään ensin nestemäisellä painovärillä, jolloin sylinterin pinnassa olevat rasterikupin täyttyvät. Heti värittämisen jälkeen ohut teräskaavin, eli raakeli, poistaa ylimääräisen värin rasterikuppien välisiltä kannasalueilta. Painettava materiaali kulkee puristustelan ja syväpainosylinterin välistä, jolloin painoväri siirtyy rasterikupeista painettavalle materiaalille suuren puristusvoiman avulla. Painamisen jälkeen painomateriaali kulkee kuivauslaitteen läpi, joka haihduttaa painoväristä liuotinaineen ja kuivattaa painovärin.^[1]

Koska painopinnan valmistuskustannukset ovat korkeat, on syväpaino vain suurten painosten painomenetelmä. Kannattavat painokset voivat vaihdella 80 000 kappaleesta miljooniin kappaleisiin. Yleisimmät syväpainolla painettavat tuotteet ovat aikakauslehtiä, mutta menetelmää käytetään paljon myös erilaisten pakkaustuotteiden painamiseen.^[1]

Suuren painonopeuden ja tarkan painolaadun lisäksi syväpainon etuna on se, että voidaan käyttää verrattain edullista mekaanista superkalanteroitua paperia.

Syväpainossa painetaan muun muassa huonekaluvalmistaja Ikean vuosittainen tuoteluettelo, jonka yhteispainos eri kieliversioineen on noin 160 miljoonaa kappaletta.^[2]

Suomen ensimmäisen syväpainon perusti Otava Helsingin Hietalahdenrantaan vuonna 1921 muun muassa Suomen Kuvalehden painamista varten. WSOY aloitti syväpainannan vuoden 1926 alussa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino 1937, Paasipaino 1956 ja seuraavana vuonna Hertso ja Tilgmann.^[3] Suomen Kuvalehti painettiin syväpainossa vuoteen 2008 saakka, jolloin se siirtyi offsetiin.^[4]

Suomen viimeinen syväpaino oli Helprintin Mikkelin syväpaino sen jälkeen, kun Acta Printin Espoossa sijaitseva Kivenlahden syväpaino lakkautettiin vuonna 2007.^[5] Helprint sanoi vuonna 2014 olevansa Pohjoismaiden suurin syväpainolaitos, joka teki painotöitä muiden Pohjoismaiden lisäksi myös Britannian ja Venäjän markkinoille.^[6] Helprint meni konkurssiin 2019.^[7]