Sven Elvestad |
---|
Kristoffer Elvestad Svensen |
---|
|
Henkilötiedot |
---|
Syntynyt | 7. syyskuuta 1884 Fredrikshald |
Kuollut | 18. joulukuuta 1934 (50 vuotta) Skien |
Ammatti |
toimittaja, kirjailija |
Vanhemmat |
Karl Edvin Svensen ja Adolfine Helene Elvestad |
Kirjailija |
Salanimi | Stein Riverton sekä Kristian F. Biller |
Aikakausi |
1904-1932 |
Esikoisteos |
Skjebergmysteriet eller Severin Mellebyes sidste Blink (1904) |
Pääteokset |
salapoliisisiromaanit, erityisesti etsivä Asbjørn Kragista Kristianiassa |
Muuta tietoa |
---|
Elvestadin rintakuva pystytettiin Haldeniin 1999
|
Aiheesta muualla |
|
|
Infobox OK |
Sven Elvestad, alun perin Kristoffer Elvestad Svensen (7. syyskuuta 1884 Fredrikshald – 18. joulukuuta 1934 Skien) oli norjalainen toimittaja ja kirjailijanimeä Stein Riverton käyttänyt kirjailija.
Elämäkerta
Kristofferin vanhemmat olivat perämies Karl Edvin Svensen ja Adolfine Helene Elvestad. Pojan koulusivistys rajoittui kansakouluun. Hänen opettajansa totesi nuoren oppilaansa luonnonlahjakkudeksi ja kannusti tätä jatko-opiskelemaan. Perheen taloudellinen tilanne esti mahdollisuudet. Rippikoulun jälkeen Kristoffer työskenteli jonkin aikaa agentuuriliikkeessä kotikylällään mutta 1900 muutti Kristianiaan, jossa hän työskenteli jonkin aikaa hedelmientuontiyrityksessä ja muutti nimensä Sven Elvestadiksi. Sven eli naimattomana.
Toimittajana
Elvestadista tuli eräs Norjan suurimmista sanataiteilijoista. Svenin ollessa 14-vuotias sanomalehti Fredrikssten julkaisi hänen ensimmäisen novellinsa. Myöhemmin hän kirjoitti pieniä artikkeleita paikallisista asioista samaan julkaisuun. Pari vuotta hän toimi Kristianianissa Fredriksstenin kirjeenvaihtajana, mutta samalla hän kirjoitti myös pääkaupungin Forposten- ja Kristiania Dagsavis -lehtiin. Kirjoitukset olivat pieniä haastatteluhelmiä, jotka osoittivat tarkkaa harkitsevuutta ja tyyliä.
Lehtikirjoitukset alkoivat tuottaa Elvestadille toimeentulon. 1902 hän tuli tunnetuksi koko maassa ns. Skjebergin mysteeriä koskevasta artikkelistaan. Samana vuonna hän julkaisi nimettömästi samasta rikosasiasta debyyttikirjansa. Pian hänet palkattiin toimittajaksi Ørebladetiin. 1907 Elvestad mm. O. W. Erichsenin kera perusti Fri Presse -sanomalehden, jonka toiminta kuitenkin loppui vuoden kuluttua. Sen jälkeen hän satunnaisesti työskenteli Aftenpostenin kirjeenvaihtajana. 1910 perustettiin sanomalehti Tidens Tegn, johon Elvestad oli yhteydessä. Lehdestä tuli hänelle loppuelämäkseen journalistinen koti. Tunnusomaisia olivat hänen erinomaiset artikkelinsa, matkakirjeensä sekä haastattelunsa. Pieni osa materiaalista on julkaistu kirjan muodossa. Tämä osa Elvestadin sanomalehtityöstä yleisemmin tunnetaan.
Kirjailijana
Elvestadin tuotantolajeja ovat olleet kokoelmat Tidens Tegnin artikkeleista ja haastatteluista. Myös novellikokoelmassa Himmel og hav on osaksi sanomalehtimateriaalia. Omalla nimellään Elvestad julkaisi pari psykologiaa ja omaelämäkertaa sisältävää romaania, poleemisen ja kriittisen isänmaahan liittyvän teoksen sekä myönteisen satiirisen romaanin.
Skjeberg-mysteerin myötä Elvestad alkoi kirjoittaa salapoliisiromaania. Tämä ilmestyi samoihin aikoihin kuin anonyymit sarjakertomukset Kristiania Dagsavisissa. 1904 hän loi kristianialaisen etsivähahmon Asbjørn Kragin, jonka kokemuksista kerrottiin Ørebladetissa sekä salanimellä Kristian F. Biller kirjoitti sarjan tarinoita Knut Gribbistä Lys og Skygge -lehdelle. Nimimerkillä Stein Riverton julkaistiin ensimmäiset Asbjørn Krag -romaanit 1907 ja näistä tuli suosittuja. Etsintä- ja rikostutkimuksia kertyi lähes sata, eniten romaaneja ja muutamia lyhyempiä tarinoita. Monet olivat korkeatasoisia, hyvin kirjoitettuja, omituisiakin. Ylivoimaisin, maailmanluokkaa oli Jernvognen (1909).
Elvestad käytti myös muiden kirjailijoiden ideoita, ja yksi Kragin romaaneista, Skjulte spor (1911), on hyvin lähellä Conan Doylen plagiointia. Monet pienet romaanit olivat kiireessä kyhättyjä. Näissäkin salapoliisikertomuksissa olevista asioista sai lukija nauttia.
Erityisesti Ruotsissa ja Saksassa Elvestadin salapoliisikirjat tulivat erittäin suosituiksi. Suomennettuja teoksiakin on yli 35. Menestys oli suora syy siihen, miksi kirjailija muutti Ruotsiin vuonna 1914 (virallisesti 1916). Täällä hän kirjallisesti tehtaili pari vuotta apunaan sihteeri Christian Haugen. Myöhemmin hänen asuinalueensa laajeni muun muassa Baijeriin, kunnes hän asettui Italian Positanoon vuonna 1925. Enimmäkseen siellä hän asui vuoteen 1933, jolloin hän pääasiassa taloudellisista syistä muutti takaisin Osloon. Siellä Elvestad palkattiin toimitussihteeriksi Tidens Tegniin. Hän kuoli vuoden kuluttua.
Huomioita
Sven Elvestadin hautakivilevyssä Vestre Gravlundissa Oslossa on pelkkä teksti "Elvestad". Norjalainen rikollisjärjestö valitsi nimen Riverton klubin kunniaksi. Elvestadin rintakuva pystytettiin hänen kotikaupunkiinsa Haldeniin vuonna 1999.
Teoksia
- Salaperäinen vihollinen : kertomus salapoliisi Asbjörn Kragin elämästä, suomentanut I. A. Otava, 1913.
- Pimeyden ääniä : romaani, suomentanut Antti Rytkönen. Otava, 1915.
- Punainen leski : romaani. Otava, 1915.
- Entisyytensä vallassa : salapoliisikertomus. Otto Andersinin kustannusliike, 1916.
- Valkoinen rouva : salapoliisikertomus. Otava 1916.
- Varastettu talo : salapoliisikertomus. Otava 1916.
- Mongolilaiskasvot : salapoliisiromaani. Öflund & Pettersson, 1917.
- Musta tähti : romaani. Otava, 1917.
- Peli elämästä ja kuolemasta : salapoliisiromaani, suomentanut P. A. P. Otto Andersin, 1917.
- Poltettu kuolemantuomio : salapoliisiromaani. Otto Andersin, 1917.
- Salaperäinen tapaus : salapoliisikertomus, suomentanut Felix Borg. Alku 1917.
- Herrasmies varkaana : salapoliisiromaani. Kustannusliike Alku, 1919.
- Kostajan kourissa : salapoliisikertomus, suomentaneet V. ja H. Korsberg. Otto Andersin, 1919.
- Makuuhuoneen salaisuus : salapoliisiromaani. Kustannusliike Alku, 1919.
- Prinssi ja kaunis näyttelijätär : salapoliisikertomus, suomentanut Julius Varmanen. Otava, 1919.
- Varjojen kerho. V. A. T., 1919.
- Morganin miljoonat : salapoliisiromaani. Otto Andersin, 1920.
- Murhattu urkkija : salapoliisiromaani, suomentanut Y. Gs. Suomi, 1921.
- Pelikello : salapoliisikertomus. Otto Andersin, 1921.
- Säilykekuningas. Minerva 1921.
- Yllätys tunturiradalla : salapoliisi Asbjörn Kragin seikkailuja. Otava 1921.
- Hänen ylhäisyytensä seikkailu : salapoliisiromaani, suomentanut Einar J.. Minerva, 1922.
- Kreivi Oslo, suomentanut Y. Gs. Suomi, 1922.
- Punapartainen insinööri : Asbjörn Krag-seikkailu : salapoliisiromaani. Minerva, 1922.
- Insinööri Barran kamppailu. Minerva, 1923.
- Kamala nauru, suomentanut Y. G. Suomi, 1924.
- Salaperäinen ruumisarkku. Otto Andersin, 1925.
- Kostava muukalainen : salapoliisiromaani. Minerva, 1927.
- Kuka on rikollinen. Suomi, 1927.
- Salaperäinen amerikkalainen : Asbjörn Kragin seikkailuja. Minerva, 1927.
- Kummituksen kosto : salapoliisiromaani, suomentanut Yrjö Lyytikäinen. Minerva, 1928.
- Aaveparooni : salapoliisi Kragin seikkailu. Minerva, 1928.
- Asbjörn Krag kuolemaantuomittuna : salapoliisiromaani, suomentanut Yrjö Lyytikäinen. Minerva, 1929.
- Salapoliisi Krag pankkirosvona : salapoliisiromaani, suomentanut Yrjö Lyytikäinen. Minerva, 1929.
- Tuhat rautaa tulessa : salapoliisiromaani. WSOY 1938.
- Asbjörn Krag sotkeutuu vakoiluun : salapoliisiromaani. WSOY, 1942.
Lähteet
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|