| Sveitsin hyppyrimäet |
|---|
Sveitsin hyppyrimäki |
| Sijainti |
|---|
| Paikkakunta |
Hyvinkää,  Suomi |
| Koordinaatit |
60°38′06.2″N, 24°49′50.1″E |
| Avattu |
1935 |
| Remontoitu |
1954 |
| Seura |
Hyvinkään Mäkiseura |
| Sveitsin hyppyrimäki |
|---|
| K-piste |
60 metriä |
| Mäkiennätys |
62,0 metriä
Jarmo Suni
(1979) |
| Avattu |
1935 |
| Remontoitu |
1954 |
| Suljettu |
~1995 |
| Purettu |
9.11.2012 |
| Muovitus |
Ei |
| K30 |
|---|
| K-piste |
30 metriä |
| Avattu |
1954 |
| Muovitus |
Kyllä |
| K15 |
|---|
| K-piste |
15 metriä |
| Avattu |
1954 |
| Muovitus |
Kyllä |
| Infobox OK |
Sveitsin hyppyrimäet on kahden olemassa olevan ja yhden puretun hyppyrimäen muodostama mäkihypyn suorituspaikka Hyvinkään Sveitsissä. Suurin kolmesta hyppyrimäestä räjäytettiin 9. marraskuuta 2012.
Mäkien äärellä sijaitsevat Sveitsin maja, Rantasipi-hotelli sekä Härkävehmaan koulu.
Sveitsin hyppyrimäki
Ensimmäinen hyppyrimäki valmistui vuonna 1931 ja parhaimmillaan siinä hypättiin 20 metriä.[1]
Kolmesta hyppyrimäestä suurin tunnettiin Sveitsin hyppyrimäkenä. Se rakennettiin vuonna 1935 ja sen mäkiennätykseksi tuli 43,5 metriä Timo Pällin hyppäämänä[1]. Noihin aikoihin Hyvinkään Sveitsi tunnettiin junalla saapuneiden pääkaupunkiseutulaisten lomanviettopaikkana talviaikana.
Sodan aikana hyppyrimäki toimi vihollisen lentokoneiden tähystyspaikkana.[1]
Hyppyrimäki rakennettiin uudelleen vuonna 1954. Mäki rakennettiin hirsistä korkealle Sveitsinharjulle ja montun kupeeseen.
Veikko Kankkonen hyppäsi Sveitsin hyppyrimäestä 1960-luvulla. Mäessä on myös kilpailtu jonkun verran, viimeksi 1980-luvulla. Matti Nykänen kilpaili mäessä 1982 maailmanmestarina voitettuaan juuri kultaa Oslon MM-kilpailuissa 1982, mutta hävisi Hyvinkään Sveitsissä Jarmo Sunille[1]. Viimeiset hypyt mäestä hypättiin 1990-luvun puolessavälissä. Mäen mäkiennätyksen 62 metriä hyppäsi Jarmo Suni vuonna 1979[1].
Hyppyrimäki oli pitkään huonossa kunnossa, joten se päätettiin purkaa räjäyttämällä 9. marraskuuta 2012,[2][3] hallitun räjäytyksen suorittivat Porin prikaatin pioneerijoukot.[1]
Lähteet
Viitteet
