Scimitar oli käytössä vuosina 1958–1969, ja ensilento tapahtui vuonna 1956. Sitä valmistettiin 76 konetta.[1]
Supermarine Scimitar kykeni kuljettamaan ainakin yhden 794 kg (1 750 lb) painoisen Red Beard -ydinpommin (suom. Punaparta). Koneen kapasiteetti salli periaatteessa kaksi. Konetyypillä oli kuitenkin vaikeuksia liikehtimisessä sekä toimintavarmuudessa. Tämän takia se jakoi ikävän kohtalon yhdessä edeltäjänsä Supermarine Swiftin kanssa, ja sille sattui melko useita lento-onnettomuuksia.[2] Se vedettiin pois palveluksesta vuosikymmenen mittaisen käyttöiän jälkeen ja korvattiin Blackburn Buccaneer -tyypillä.
