Yhtye nousi kuuluisuuteen 1990-luvun lopun brittipopin suosion myötä hitillään "Alright". Bändin nuorekas imago ja musiikki olivat kontrastissa vakavammin suhtautuvien yhtyeiden kanssa kuten Oasis, Blur, Pulp tai Suede. Kaksi yhtyeen jäsenistä olikin vielä teini-iässä kun yhtye perustettiin. Supergrassin musiikilliset vaikutteet tulevat yhtyeiltä kuten Buzzcocks, T.Rex, the Jam ja The Kinks. He yhdistivät nämä ainekset pop-punk-aikakauden vaikutteisiin, ja tuloksena oli nopeaa kitaravetoista tarttuvaa kolmisointumusiikkia. Yhtyeen musiikki on vaikuttanut uusiin artisteihin kuten Arctic Monkeys, The Coral, The Fratellis, Kaiser Chiefs ja The Vines. Supergrass on julkaissut kuusi studioalbumia ja yhden singlekokoelman.
Supergrassin juuret ovat yhtyeessä The Jennifers jossa lauloi tuolloin 16-vuotias Coombes ja 18-vuotias Goffey soitti rumpuja. Livesuosion lisäksi yhtye julkaisi yhden singlen vuonna 1992. Ennen hajoamistaan Coombes ja Goffey sopivat jatkavansa yhteistyötä tulevaisuudessa.
Kun Coombes alkoi työskennellä paikallisessa ravintolassa, hän tutustui työtoveriinsa Mick Quinniin, joka oli ollut samassa koulussa ja soittanut erilaisissa kokoonpanoissa ilman merkittävää suosiota. Coombes kutsui Quinnin jammailemaan itsensä ja Goffeyn kanssa. Helmikuussa 1993 Quinn liittyi varsinaisesti bändin basistiksi. He kutsuivat yhtyettä tuolloin nimellä Theodore Supergrass, mutta lyhensivät nimen nykyiseen muotoon nopeasti. Gazin veli, Rob, ilmaisi kiinnostustaan soittaa yhtyeessä koskettimia ja soitti kolmella ensimmäisellä levyllä mutta tuli virallisesti valituksi yhtyeeseen vasta lähes kymmenen vuotta myöhemmin.
Supergrassin ensimmäinen keikka järjestettiin Jericho Tavernissa, Oxfordissa. Paikalle oli saapunut myös levy-yhtiön kykyjenetsijöitä yhtyeen hyvin vastaanotetun demon ansiosta.
Brittipopvuodet ja suosion huippu: 1994–1998
Vuonna 1994] Supergrass julkaisi debyyttisinglensä "Caught By The Fuzz" pienellä paikallisella itsenäisellä levy-yhtiöllä Backbeat Recordsilla. Kappale kertoo ystävän kokemuksesta kun hän jäi poliisin haaviin kokaiinin hallussapidosta. 250 kappaleen painos myytiin nopeasti loppuun, osittain John Peelin ansiosta, sillä hän soitti singleä BBC Radio 1:llä ohjelmassaan. Parlophone Records solmi sopimuksen yhtyeen kanssa ja uudelleenjulkaisi singlen saman vuoden syksyllä. Se pääsi sekä NME:n että Melody Makerin kuukauden singleksi. Supergrassin suosio alkoi nousta nopeasti, ja sitä osaltaan auttoi Blurin ja Elastican ylistävät arviot. Seuraava single "Mansize Rooster" julkaistiin helmikuussa 1995 ja se nousi brittilistan 20:ksi ja "Lenny" nousi top 10:en. Bändin debyyttialbumi I Should Coco julkaistiin toukokuussa 1995 ja se nousi avausviikollaan albumilistan ykköseksi. Britanniassa sitä myytiin puoli miljoona kappaletta ja 990 000 maailmanlaajuisesti. Albumin nimi tulee yhtyeen kantapaikasta, Cafe Cocosta Oxfordin Cowley Roadilla. Yhtyeen neljäs single, "Alright"/"Time" pysyi top 3:ssa kuukauden päästen parhaimmillaan sijalle 2. Single sai paljon radiosoittoa ja nosti pitkäsoiton uudelleen kärkeen. Kolme kuukautta myöhemmin debyyttialbumi julkaistiin Yhdysvalloissa, missä erityisesti "Caught by the Fuzz" sai runsaasti soittoa MTV:llä ja radioissa.
Supergrass nousi pian yhdeksi suosituimmista brittipopbändeistä. I Should Cocon jälkeen he tekivät 18 kuukauden kiertueen ja esiintyivät muun muassa T In The Park-festivaaleilla Skotlannissa ja Glastonburyn festivaalilla. Vuonna 1996 julkaistiin single "Going Out" ja se nousi sijalle 5 brittilistalla ja myi yli 100 000 kappaletta. Lyhyen hengähdystauon jälkeen Supergrass palasi studioon työstämään toista albumiaan In It For The Money. Levyn tuottivat John Cornfieldin yhtyeen jäsenten kanssa yhteistyössä ja se ilmestyi huhtikuussa 1997. Albumi oli tummasävyisempi kuin edeltäjänsä mutta silti sekä kriitikoiden että yleisön mieleen, se myi platinaa Isossa-Britanniassa. Single "Richard III" nousi singlelistan toiseksi. Albumin muut singlet "Sun Hits The Sky" ja "Late In The Day" nousivat sijoille 10 ja 18.
Myöhemmät albumit ja musiikillinen kasvu: 1999–2004
Gaz Coombes
Yhtye jäi taas lyhyelle tauolle kunnes vuonna 1999 julkaistiin single "Pumping on Your Stereo". Kappaleen promovideo julkaistiin yhteistyössä Jim Henson's Creature Shopin kanssa ja siinä esiintyi muppet-hahmoja. Single sai hyvän vastaanoton samoin kuin heidän pienimuotoinen loppuunmyyty kiertueensa singlen julkaisun aikaan. Kiertueen viimeinen konsertti pidettiin Shepherds Bush Empiressa osana MTV:n Five Night Stand-festivaalia. Supergrassin kolmas pitkäsoitto "Supergrass" julkaistiin syyskuussa 1999. Sitä kutsutaan myös Röntgenalbumiksi, sillä kansikuvissa on röntgenkuvia yhtyeen jäsenten päistä. Albumi julkaistiin seuraavana keväänä Yhdysvalloissa. Tämäkin albumi nauhoitettiin Sawmill Studiolla yhtyeen pitkäaikaisen yhteistyökumppanin John Cornfieldin kanssa Supergrass sai kriitikoilta hyvän vastaanoton ja sittemmin se on myynyt platinaa Britanniassa, mutta ei saanut samaa suosiota kuin edeltäneet albumit. Heidän seuraava singlensä, "Mary" nousi brittien top 40:een. Sen jälkeen yhtye piti pitkän tauon.
Kolmen vuoden hiljaisuuden jälkeen syyskuussa 2002 Supergrass julkaisi neljännen studioalbuminsa, "Life on Other Planets". Albumi ei päässyt top 3:een brittien albumilistalla. Vaikka albumi ei ollut kaupallisesti yhtä hyvin menestynyt kuin kolme edellistä levyä, ottaen huomioon yhtyeen pitkän tauon, korkeimmillaan 9. sijaa pidettiin hyvänä. Kriitikoiden arvostelut olivat pääosin erittäin positiivisia. Stephen Thomas Erlewineallmusicista totesi: "Maailma on parempi paikka kun Supergrass kuuluu siihen".[1] Rob Coombes laskettiin vasta tällä levyllä kuuluvaksi yhtyeeseen virallisesti. Aiemmilla kolmella levyllä Robia ei laskettu kokoonpanoon kuuluvaksi, vaikka hän oli mukana monilla Supergrassin kappaleilla ja videoilla sekä oli osa kiertuekokoonpanoa. Kappaleet, joihin Rob aikaisemmilla levyillä osallistui, merkittiin yleensä nimellä Supergrass ja Rob Coombes. Life on Other Planetsia seurasi taas kolmen vuoden tauko, jonka aikana yhtye keikkaili ja vietti yksityiselämäänsä. Kesäkuussa 1994 he julkaisivat kokoelma-albumin "Supergrass Is 10" 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Albumi nousi brittilistan neljänneksi ja on myynyt sittemmin kultaa.
Viimeisimmät vuodet ja jatkuva kehitys: 2005–
Yhtyeen suunnitelmat julkaista albumi uuden vuosituhannen alkajaisiksi epäonnistuivat. Viidennen studioalbumin nauhoituksissa oli ongelmia. He päättivät jättää Sawmill Studion ja rakentaa uuden studion levyn nauhoituksia varten Ranskan maaseudulle.[2] Takaiskut jatkuivat kun Coombesin veljekset menettivät äitinsä. Tämän vuoksi yhtyeen neljännen albumin "Road to Rouen" julkaisu viivästyi elokuuhun 2005 Euroopassa ja syyskuuhun 2006 Pohjois-Amerikassa. Se nousi brittilistan yhdeksännelle sijalle ja on myynyt hopeaa. Ensimmäinen single, "St. Petersburg" sai brittien singlelistalla vasta 22. sijan. Toinen single "Low C" ei myöskään menestynyt singlelistalla ja jäi top 40:n ulkopuolelle. Myöskään kolmas single "Fin", ei menestynyt kaupallisesti; se jäi top 75:n ulkopuolelle. Se tosin julkaistiin vain 7" vinyylinä ja verkkokaupassa. Supergrass teki laajan, yli vuoden kestäneen kiertueen elokuusta 2005 syyskuuhun 2006 ja se käsitti Japanin, Etelä-Amerikan, Yhdysvallat ja Euroopan.
Supergrass nauhoitti kuudetta pitkäsoittoaan, "Diamond Hoo Ha" tammikuusta marraskuuhun vuonna 2007Berliinissä ja New Yorkissa. Albumi julkaistiin maaliskuussa 2008, mutta se vuoti julkisuuteen jo helmikuun lopussa. Syyskuussa 2007 basisti Mick Quinn loukkaantui kävellessään unissaan ulos ikkunasta. Häneltä murtui kaksi kylkiluuta ja kantapää. Yhtye teki kiertueen kesällä ja syksyllä 2007, esiintyen muun muassa pääesiintyjänä Guilfestilla. Nuorin Coombesin veljeksistä, Charly Coombes, korvasi Quinnin kiertueen lopulla. Quinnin paluun jälkeen Charly on soittanut yhtyeessä komppikitaraa, perkussioita ja laulanut taustoja Diamond Hoo Ha -kiertueella. Albumin ensimmäinen single "Diamond Hoo Ha Man" julkaistiin ensin ilmaiseksi yhtyeen MySpace-sivulla. 14. tammikuuta2008 se julkaistiin rajattuna eränä 7" vinyylinä. Helmikuussa 2008 julkaistiin albumin toisen singlen "Bad Blood" musiikkivideo yhtyeen verkkosivuilla ja single julkaistiin 17. maaliskuuta. Supergrass teki kiertueen Isossa-Britanniassa maalis-, huhti, ja kesäkuussa ja konsertoi myös Hollannissa. Kiertue Foo Fightersin lämmittelijänä Yhdysvalloissa on suunnitteilla heinäkuussa.
Toiminnan jatkuminen 2019-
Yhtyeen jäsenet palasivat yhteen 2019 aikana, soittaakseen ja esiintyäkseen taas yhdessä. Heillä oli maailmankiertue tulossa 2020, mutta kaikki aikanaan peruuntui Covid-19 pandemian takia. Uuden musiikin julkaisemisesta bändi ei ole antanut julkisuuteen mitään tietoa.
Muut projektit
Valokuvaaja Greg Allum julkaisi 1. joulukuuta 2007 valokuvakirjan The Night Shines Like Fireflies - A Portrait of Supergrass in Berlin. Painos rajattiin 2000 kopioon ja se sisältää valokuvia yhtyeen nauhoitussessioista Hansa Studiolla.[3]
Vuonna 1998 Coombes ja Quinn pyydettiin soittamaan Dr Johnin albumilla Anutha Zone kappaleella Voices In My Head. Goffey osallistui Lodgerin levyn tekoon kumppaninsa Pearl Lowen ja Delicatessenin jäsenten kanssa.
Danny Goffey on myös tehnyt sooloprojektin Supergrassin taukojen aikana, nimeltään Van Goffey jonka kappaleita julkaistiin MySpacessa elokuussa 2006. Ensimmäiset kolme julkaistua raitaa olivat Crack House Blues, I Feel so Gaye ja Natalia Loves the F. Hän on myös rumpalina jalkapalloaiheisessa hyväntekeväisyyskappaleessa Born in England jonka esittäjinä ovat musiikkikollektiivi nimeltä Twisted X. Single nousi brittilistan sijalle 8 vuonna 2004. Goffey on myös rumpalina vuoden 2004 hyväntekeväisyyssinglellä Band Aid 20
Kun Mick Quinn toipui loukkaantumisestaan 2007-2008, Goffey ja Gaz Coombes esiintyivät duona nimellä Diamond Hoo Ha Men tulevan Supergrassin singlen mukaan. Pienemmissä konserttisaleissa he esiintyivät nimellä Duke Diamond ja Randy Hoo Ha. He ovat esiintyneet Apple Storessa LontoonRegent Streetillä. Mukana oli ensimmäistä kertaa loukkaantumisensa jälkeen myös Mick Quinn.[4]
