Suomi pelasi jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa 2016 Helsingissä ja voitti mestaruuden. Suomi tuli kisoissa alkulohkossaan toiseksi. Loppuottelussa Suomi voitti Venäjän maajoukkueen jatkoerässä lukemin 3-4.
Ottelut
Harjoitusottelut
Suomen alkulohko-ottelut
Otteluiden alkamisajat paikallisia aikoja.
31.12.2015
|
Suomi
|
5–4
|
Tšekki
|
Hartwall Arena
|
|
18:00
|
(0–0, 3–3, 2–1)
|
Yleisömäärä: 12 198 Tuomarit: Ansons Andris Marc Wiegand
|
Jesse Puljujärvi (Sebastian Aho) – 20:57
Roope Hintz – 28:06 (yv.) Antti Kalapudas (Kasperi Kapanen, Sami Niku) – 30:46
(yv.) Puljujärvi (Julius Nättinen, Olli Juolevi) – 50:10 Patrik Laine (Juolevi, Aho) – 54:13
|
IIHF:n raportti 1-0 1-1 1-2 2-2 3-2 3-3 3-4 4-4 5-4
|
24:22 – Jiri Smejkal (Michael Spacek, David Pastrnak) 26:08 – Jan Ordos (Daniel Voženílek, Tomas Soustal)
39:27 – David Sklenicka (Dominik Masin, Pavel Zacha) 48:37 – Spacek (Pastrnak, Smejkal)
|
|
Jäähyt
|
|
4 × 2 min
|
|
5 × 2 min
|
|
Maalivahdit
|
|
Veini Vehviläinen – 88,60%
|
|
81,50% – Vitek Vanecek
|
|
|
|
|
|
|
|
Ottelun tilastot
|
Puolivälieräottelu
Suomi oli puolivälieräottelussa Kanadaa vastaan ensimmäisessä erässä 0-2-tappiolla, mutta viimeisillä sekunneilla Patrik Laine kavensi pelin tilanteeseen 1-2.[1]
Toisessa erässä Antti Kalapudas tasoitti ottelun, mutta Kanada meni jälleen 2-3-johtoasemaan Lawson Crousen tekemällä maalilla. Tällöin Suomen maalivahdiksi vaihdettiin Veini Vehviläisen tilalle Kaapo Kähkönen.[2] Toisen erän jälkeen tilanne oli Suomelle 4-3.[1]
Kolmannessa erässä Mitchell Marner tasoitti pelin ylivoimalla. Sebastian Aho vei Suomen 5-4-johtoon, mutta Marner tasoitti taas ylivoimalla. Kanadan rangaistukset ottelun loppuminuuteilla olivat ratkaisevia: Kanadan Jake Virtanen otti ensin 2+2 minuutin jäähyn, ja sen jälkeen Joe Hicketts purki alivoimalla kiekon päätyverkkoon, josta seurauksena hänkin sai kahden minuutin rangaistuksen.[3] Patrik Laine teki Suomen voittomaalin viidellä kolmea vastaan ja näin ollen Suomi pudotti edeltävä vuoden mestaruuden voittaneen Kanadan jatkosta maalein 6-5.[1]
Välieräottelu
4. tammikuuta 2016 pelatun välierän aloitus oli haastava Suomelle, kun ensimmäinen erä päättyi Ruotsin maajoukkueelle 1-0. Toisessa erässä Roope Hintz tasoitti pelin, jonka jälkeen Antti Kalapudas vei Suomen 1-2-johtoon ylivoimalla. Kolmas erä oli maaliton. Ruotsi sai pidettyä Suomen tehoketjuna tunnetun Laine–Aho–Puljujärvi maalittomana. Onnistujat löytyivätkin ottelussa kolmannesta ketjusta Rantanen–Hintz–Kalapudas: Hintz ja Kalapudas tekivät maalit ja joukkueen kapteenina toiminut Rantanen oli syöttäjänä kummassakin maalissa.[4][5]
Loppuottelu
Ensimmäisessä erässä Venäjä teki johtomaalin. Toinen erä oli maaliton ja viimeiseen erään lähdettiin Venäjän ollessa 1-0-johtoasemassa.[6]
Kolmannessa erässä Suomi nousi tasoihin 1-1 Patrik Laineen maalilla. Andrei Svetlakov vei Venäjän taas johtoon, kunnes Sebastian Aho tasoitti pelin 2-2 tilanteeseen. Kapteenina toiminut Mikko Rantanen ohjasi Vili Saarijärven laukauksen maaliin ylivoimalla kaksi minuuttia ennen erän päätöstä, vieden Suomen 2-3-johtoon. Svetlakov tasoitti pelin kuusi sekuntia ennen erän ja ottelun päättymistä Venäjän pelatessa ilman maalivahtia, ja näin ollen ottelu eteni jatkoerään.[7][6]
Jatkoerässä Kasperi Kapanen teki voittomaalin ajassa 61.33 vanhanaikaisella.[7][6]
Mestaruuden juhlinta
Nuorten Leijonien kultajuhlat järjestettiin Helsingissä Mäntymäen kentällä loppiaisiltana.[8] Kentällä oli mukana juhlimassa tuhansia ihmisiä –20 °C pakkasesta huolimatta.[9]
Joukkue
Tilastoja
Koko Suomen joukkue
Suomi oli turnauksen kärkijoukkue maalinteko- ja ylivoimatehokkuudessa. Yleinen maalintekotehokkuus oli huippuluokkaa: 230 laukauksesta maalia kohti 35 meni sisään tehokkuuden ollessa 15,22 %, lähes prosenttiyksikön parempi kuin tilastossa toiseksi tulleilla Yhdysvalloilla (14,23 %). Yhdysvallat ja Suomi olivat maalintekotilastossa selkeästi parhaat, kolmas eli Ruotsi jäi 11,28 prosenttiin. Ylivoimapeli kuului turnauksessa Suomen vahvuuksiin,[10] mikä näkyi myös tilastoissa. Turnauksen jälkeen Suomen ylivoimaprosentti oli 37,50. Alkulohkon jälkeen se oli 50 % tarkoittaen joka toisen ylivoiman tuoneen maalin, mutta onnistumistehokkuus laski hieman turnauksen edetessä. Yli 30 prosentin pääsivät ja kolmen kärjen Suomen kanssa muodostivat Kanada (33,33 %) ja Venäjä (30 %).[11]
Yksittäiset pelaajat
Suomen ykkösketju otti turnauksen pistepörssissä kolmoisvoiton, kun Jesse Puljujärvi keräsi tehopisteet 5+12=17, Sebastian Aho 5+9=14 ja Patrik Laine 7+6=13. Pistepörssin 20 parhaan joukkoon mahtuivat Suomen joukkueesta myös puolustaja Olli Juolevi (0+9=9, 9. sija) ja hyökkääjä Aleksi Saarela (4+3=7, 16. sija). Lisäksi Juolevi oli puolustajien pistepörssin kakkonen. Patrik Laine jakoi turnauksen maalikuninkuuden Yhdysvaltojen Auston Matthewsin kanssa seitsemällä osumalla. Aho ja Puljujärvi jakoivat maalipörssin kolmannen sijan Venäjän Vladislav Kamenevin kanssa viidellä osumalla.
Maaliin johtaneissa syötöissä suomalaiset veivät myös kolmoisvoiton, kun Puljujärvi keräsi kaksitoista syöttöpistettä sekä Aho ja Juolevi yhdeksän syöttöpistettä. Turnauksen plus-miinus-tilastossa Sebastian Aho sijoittui toiseksi +/- -lukemalla 9. Maalivahti Kaapo Kähkönen sijoittui torjuntaprosenttivertailussa neljänneksi (90,91 %).[12]
Turnauksen tähdistö
Nuorten MM-kisojen MVP:ksi eli arvokkaimmaksi pelaajaksi ja parhaaksi hyökkääjäksi valittiin Jesse Puljujärvi. Tähdistökentällisiin valittiin Suomesta puolustajista Juolevi ja hyökkääjistä Puljujärvi sekä Laine.[13]
PuLa-Aho-ketju
PuLa-Aho-ketju, joka on nimetty viitaten pelaajien sukunimiin ja G. Pula-ahoon, oli Jesse Puljujärven, Sebastian Ahon ja Patrik Laineen muodostama hyökkäysketju. Puljujärvi ja Laine toimivat ketjussa laitahyökkääjinä, Ahon ollessa keskushyökkääjä. Ketjusta käytettiin myös nimitystä "PAhoLaine"-nimitystä, siis Puljujärvi, Aho ja Laine.
Joukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen oli ollut suuressa roolissa ketjun muodostamisessa. Hän kertoi haastattelussa: ”Huikea ketju kaikin puolin. Kaverit pelaavat aivan ilmiömäistä lätkää varsinkin hyökkäyssuuntaan. Sitä on hienoa katsella, miten kiekko liikkuu ja miten peliä pelataan yhdessä. Siinä on erilaisia pelaajia, mutta todella maailmanluokan pelaajia. Harvoin tuollaista kolmikkoa pääsee valmentamaan edes miehissä.”[14]
MM-turnauksessa ketju oli suorastaan dominoivakenen mukaan? pelistä toiseen. Puljujärvi, Aho ja Laine pitivät alkusarjan jälkeen turnauksen pistepörssin kärkisijoja. Puljujärvi oli ensimmäisellä sijalla tehoilla 5+7=12, Aho toisena pistein 3+6=9 ja Laine kolmantena pistein 4+4=8. Myös maalitehokkuudessa kolmikko oli siihenastisen turnauksen kärkeä: Puljujärvi oli ykkösenä viidellä maalillaan, Laine toisena neljällä ja Aho neljäntenä kolmella osumallaan.[12]
Alkusarjan jälkeen PuLa-Aho-ketju ei enää saanut aikaan yhtä paljon tehopisteitä kuin aiemmin. Kasperi Kapasen mukaan ketju kuitenkin kannatteli Suomen joukkuetta ottelusta toiseen luomalla vaarallisia tilanteita vastustajan päätyyn lähes joka vaihdossa.[15] Ketjun hyökkääjät olivat lopulta turnauksen pistepörssin kolmella kärkisijalla, ja Puljujärvi valittiin kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi, parhaaksi hyökkääjäksi sekä tähdistökentälliseen Laineen kanssa.
Ketjun tilastoja
Ketjun jäsenet olivat myös turnauksen pistetilaston kolme parasta pelaajaa.
Lähteet
Kirjallisuutta
- Pirinen, Harri: Nuorten jääkiekon maailmanmestarit 2016. Minerva Kustannus, 9/2016. ISBN 9789523123649