PROFILPELAJAR.COM

Suomen urheilu 1965 käsittelee vuoden 1965 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija	Urheilija	Urheilumuoto
1.	Jouko Launonen	Pikaluistelu
2.	Rauno Aaltonen	Autourheilu
3.	Timo Mäkinen	Autourheilu
4.	Rainer Stenius	Yleisurheilu
5.	Jorma Kinnunen	Yleisurheilu
6.	Martti Laakso	Paini
7.	Matti Haikonen	Jousiammunta
8.	Maire Lindholm	Jousiammunta
9.	Kalevi Oikarainen	Hiihto
10.	Eero Tapio	Paini
Lähde: ^[1]

Erillisellä naisten listalla kuusi parasta olivat:

Sija	Urheilija	Urheilumuoto
1.	Maire Lindholm	Jousiammunta
2.	Marjatta Mäkinen	Yleisurheilu
3.	Senja Pusula	Hiihto
4.	Mirja Lehtonen	Hiihto
5.	Ulla Suvanto	Uinti
6.	Irma Jussila	Pyöräily
Lähde: ^[1]

Ampumahiihto

Maailmanmestaruuskilpailuissa Antti Tyrväinen saavutti 20 kilometrin kilpailussa pronssia.^[2]

Autourheilu

Jyväskylän suurajojen voittajaksi ajoi Timo Mäkinen Morris Cooper S:llä.^[3]

Jalkapallo

Suomen maajoukkue pelasi kahdeksan maaottelua. Elokuussa Olavi Laaksosen valmentama Suomi voitti Pohjoismaiden-mestaruusturnaukseen kuuluvassa ottelussa Helsingin olympiastadionilla Norjan 4–0 ja pelasi kaksi viikkoa myöhemmin saman turnauksen ottelussa Luulajassa Ruotsin kanssa tasan 2–2. Syyskuussa Helsingin olympiastadionilla Suomi otti historiansa ensimmäisen MM-karsintaotteluvoiton: vastustajana oli Puola, ja Juhani Peltosen ja Semi Nuorasen maaleilla sekä Lars Näsmanin torjunnoilla Suomi voitti 2–0. MM-karsinnan kotiottelut Skotlantia ja Italiaa sekä vierasottelu Puolaa vastaan päättyivät Suomen tappioon, kuten myös PM-sarjaan kuulunut vierasottelu Tanskaa vastaan. Kai Pahlman ja Asko Mäkilä tekivät vuoden maaotteluissa kumpikin kolme maalia.^[4]^[5]
Suomen-mestaruuden voitti Valkeakosken Haka, hopeaa sai Helsingin Jalkapalloklubi ja pronssille sijoittui Lahden Reipas.^[6] Kentille vuoden kilpailukiellon jälkeen palannut ja Helsingin Palloseurasta Helsingin Jalkapalloklubiin siirtynyt Kai Pahlman voitti maalikuninkuuden. HJK:n otteluissa kävi ennätyksellisesti yleisöä, ja korkein katsojamäärä oli 17 293 katsojaa HJK:n ja Hakan välisessä ottelussa.^[7]^[8]^[9]^[10]^[11]

Jousiammunta

Maailmanmestaruuskilpailuissa Matti Haikonen ja Maire Lindholm voittivat henkilökohtaisen maailmanmestaruuden. Miesten joukkuekilpailussa Haikonen, Jorma Sandelin ja Tuomo Virtanen saavuttivat hopeaa kuten myös naisten joukkuekilpailussa Lindholm, Elma Haikonen ja Tuulikki Valkama.^[12]

Jääkiekko

Suomen-mestaruuden voitti Porin Karhut, hopeaa sai Tampereen Ilves ja pronssille sijoittui Rauman Lukko.^[13]

Jääpallo

Maailmanmestaruuskilpailuissa Neuvostoliitossa Suomi voitti Ruotsin mutta hävisi Neuvostoliitolle ja Norjalle ja jäi turnauksessa neljänneksi.^[14]^[15]
Suomen-mestaruuden voitti Warkauden Pallo -35, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui Oulun Palloseura.^[16]

Koripallo

Miesten Suomen-mestaruuden voitti viidennen peräkkäisen kerran Helsingin Kisa-Toverit, hopeaa sai helsinkiläinen Työväen Mailapojat ja pronssille sijoittui Helsingin NMKY.^[17]
Naisten Suomen-mestaruuden voitti kuudennen peräkkäisen kerran Helsingin Työväen Uimarit, hopeaa sai Jyväskylän Kiri ja pronssille sijoittui Työväen Mailapojat.^[18]

Paini

Kreikkalais-roomalaisen painin maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Tampereella. Martti Laakso saavutti hopeaa alle 63-kiloisten sarjassa ja Eero Tapio pronssia alle 70-kiloisissa.^[19]

Pikaluistelu

Maailmanmestaruuskilpailuissa Jouko Launonen saavutti yhteispisteissä hopeaa.^[20]

Lähteet

Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5

Viitteet

↑ ^a ^b Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 90. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3
↑ Pihlaja, s. 110, 114
↑ Pihlaja, s. 135
↑ Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 185–187, 189–190. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8
↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 378. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3
↑ Pihlaja, s. 201
↑ Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 160. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8
↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 126. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3
↑ Alaja, Erkki: Bollis. Töölön Pallokentän 100 vuotta. s. 219. Teos, 2015. ISBN 978-951-851-574-9
↑ Kanerva, Juha ym.: Jalkapallon pikkujättiläinen, s. 376–377. WSOY, 2003. ISBN 951-0-27037-7
↑ Soininen, Heidi (vast. toim.): Jalkapallokirja 2015, s. 314. Suomen Palloliitto, 2015. ISSN 0787-7188
↑ Pihlaja, s. 217–221
↑ Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 140. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321
↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 185. Otava, 1970.
↑ Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 32–34. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411
↑ Pihlaja, s. 270
↑ Pihlaja, s. 315
↑ Pihlaja, s. 316
↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 272. Otava, 1970.
↑ Pihlaja, s. 550, 554

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[visva-1] Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 90. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3

[2] Pihlaja, s. 110, 114

[3] Pihlaja, s. 135

[4] Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 185–187, 189–190. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8

[5] Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 378. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3

[6] Pihlaja, s. 201

[7] Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 160. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8

[8] Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 126. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3

[9] Alaja, Erkki: Bollis. Töölön Pallokentän 100 vuotta. s. 219. Teos, 2015. ISBN 978-951-851-574-9

[10] Kanerva, Juha ym.: Jalkapallon pikkujättiläinen, s. 376–377. WSOY, 2003. ISBN 951-0-27037-7

[11] Soininen, Heidi (vast. toim.): Jalkapallokirja 2015, s. 314. Suomen Palloliitto, 2015. ISSN 0787-7188

[12] Pihlaja, s. 217–221

[13] Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 140. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321

[14] Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 185. Otava, 1970.

[15] Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 32–34. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411

[16] Pihlaja, s. 270

[17] Pihlaja, s. 315

[18] Pihlaja, s. 316

[19] Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 272. Otava, 1970.

[20] Pihlaja, s. 550, 554

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]