Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) – Finska kyrkohistoriska samfundet (FKHS) on kirkkohistorian alan tieteellinen seura, joka järjestää esitelmätilaisuuksia ja julkaisee oman alansa tutkimusta. Seura on muun muassa Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja kirkkohistorian kansainvälisen kattojärjestön CIHEC:n jäsen.
Seuralla on kaksi julkaisusarjaa. Toimitusten sarjassa on julkaistu itsenäisiä kirkkohistoriallisia tutkimuksia vuodesta 1895. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaa taas on julkaistu vuodesta 1911. Vuosikirjaa edelsi vuosina 1892–1910 aikakauskirja Suomen kirkkohistoriallisen seuran pöytäkirjat liitteineen – Finska kyrkohistoriska samfundets protokoll och meddelanden.[1] Julkaisusarjojen ulkopuolella seuran hankkeena on syntynyt Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus toimitti verkkohakuteokseksi vuonna 2011.
Seura järjestää kuukausittain esitelmätilaisuuksia yliopiston lukukausien aikana sekä vuosittaisen kevätretken. Vuodesta 2001 lähtien seura on järjestänyt noin joka toinen vuosi Kirkkohistorian päivän, johon seuran jäsenet kokoontuvat vaihtuvan teeman ympärille linkittyvän keskustelun merkeissä. Aiheina Kirkkohistorian päivässä ovat tähän mennessä olleet Kirkko ja 1960-luku (2001), Kirkko ja keskiaika (2003), Baltian kirkkohistoria (2005), Sukupuoli ja uskonto 1800–1900-luvulla (2006), Arkkipiispa Martti Simojoki (1908–1999) 100 vuotta (2008), Verkostot historiassa (2010), Yksilö ja kristinuskon historia (2013), Ekumenia yhteiskunnan peilinä (2015) sekä Historia, yhteiskunta ja tutkimusetiikka (2021).[2] Seuran vuosijuhla on vuodesta 1898 lähtien järjestetty Pyhän Henrikin päivänä 19. tammikuuta.[3] Vuoden 2009 lopussa seuralla oli 670 jäsentä, joiden joukossa oli 11 kunniajäsentä.[4]
Seuran syntyvaiheet
Ajatus kirkkohistoriallisesta seurasta virisi papiston keskuudessa 1880-luvun loppupuolella, jolloin luterilainen kirkko oli voimakkaan arvostelun kohteena. Papisto halusi puolustaa kirkkoa, ajaa kirkollisia uudistuspyrkimyksiä ja toteuttaa fennomaanista ohjelmaa kirkon piirissä. Yksityisissä pappeinkokouksissa valmisteltiin kahden erillisen seuran perustamista, ja vuonna 1889 tehtiin Kuopion pappeinkokouksessa päätös Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran perustamisesta. Senaatti vahvisti seurojen säännöt vuonna 1891.[3]
↑Meriläinen, Juha: Kertomus Suomen kirkkohistoriallisen seuran toiminnasta vuonna 2009. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja, 2010, nro 100, s. 216. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.