Karl Gabriel Leinberg

Karl Gabriel Leinberg
Henkilötiedot
Syntynyt8. helmikuuta 1830
Turku, Suomi
Kuollut31. lokakuuta 1907 (77 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Ammatti opettaja ja historioitsija
Arvonimiprofessori, filosofian kunniatohtori, riemumaisteri
Vanhemmat Gabriel Leinberg (k. 1831) ja Lucina Karolina Thunberg
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Hilma Rosaura (Lilli) Thuneberg (k. 1922)
Lapset Georg Leinberg

Karl Gabriel Leinberg (8. helmikuuta 1830 Turku – 31. lokakuuta 1907 Tukholma[1]) oli suomalainen opettaja ja koulu- ja kirkkohistoriaa tutkinut historioitsija.[2]

Leinbergin vanhemmat olivat turkulainen kauppias Gabriel Leinberg (k. 1831) ja Lucina Karolina Thunberg. Hän kävi Turun triviaalikoulua ja Turun lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1848. Leinberg valmistui filosofian maisteriksi 1853 ja teologian kandidaatiksi 1868. Hän oli Helsingin yksityislyseon uskonnon opettaja ja johtaja 1856–1868 ja sen jälkeen Jyväskylän seminaarin johtaja vuoteen 1894. Helsingin piirin kansakouluntarkastaja hän oli 1894–1905. Hänelle myönnettiin professorin arvo 1884 ja filosofian kunniatohtorin arvo 1897. Leinbergistä tuli riemumaisteri 1907. Hän kuoli saman vuoden syksyllä ollessaan matkalla Tukholmassa.[3][2]

Leinberg julkaisi useita asiakirjakokoelmia ja tutkimuksia. Hänen laatimiaan raamatunhistorian oppikirjoja käytettiin pitkään kouluissa.[3]

Leinbergin puoliso vuodesta 1856 oli säveltäjä Hilma Rosaura (Lilli) Thuneberg (k. 1922)[4]. Heidän poikansa maisteri Georg Leinberg (1865–1925) toimi säästöpankkien tarkastaja vuodesta 1895 ja oikeusministeriön tilastotoimiston johtajana vuodesta 1918. Hän ansioitui säästöpankkiolojen kehittäjänä. Pojanpoika Yrjö Leinberg (1896–1974) taas toimi vakuutusalalla, vuodesta 1950 Henkivakuutusyhtiö Suomen toimitusjohtajana.[3]

Julkaisuja

Asiakirjoja
  • Handlingar rörande Haapaniemi krigsskola. 1884
  • Handlingar rörande finska skolväsendet historia under 16:de, 17:de och 18:de seklen, 4. osaa 1884–1901
  • Bidrag till kännedomen om vårt land, 6. osaa 1885–1894
  • Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet, 7 osaa, 1892–1907
  • Finska prästerskapets besvär och kongl. maj:ts därpå gifna resolutioner från slutet af 1620-talet intill stora ofredens slut, 1892
Tutkimuksia
  • Det äldre gymnasium i Åbo : ett bidrag till den finska pedagogikens historia. 1855
  • Helsingfors lyceum under de trettiofem första åren af dess verksamhet. 1866
  • Bergenheimska realskolan i Åbo. 1885
  • Finlands territoriala församlingars ålder, utbildning och utgrening intill 1885 års utgång. 1886
  • Odert Henrik Gripenberg, en Pestalozzis lärjunge. 1887
  • Finlands territoriala församlingars ålder, utbildning och utgrening, 1896
  • De finska klosterns historia, 1890
  • Lärarepersonalen vid Åbo äldre gymnasium. 1890
  • Bidrag till kännedomen om finske studerande vid Upsala universitet. 1891
  • Om finske studerande i Jesuitcollegier. 1891
  • Skolstaten i nuvarande Åbo stift och dettas förra andel af Kuopio stift intill 1 juli 1870. 1893
  • Åbo skolas lärarepersonal före 1630. 1893
  • Det odelade finska biskopsstiftets herdaminne, 1894
  • Finske studerande vid utrikes universiteter före 1640. 1896
  • Handlingar rörande Messenierne (Johan 1636 och Arnold 1651). 1896
  • Några tillägg beträffande Åbo skolas lärarepersonal i äldre tid. 1897
  • Om finske mäns studieresor i äldre tid : föredrag. 1898
  • Dissertationes academicæ fennorum extra patriam : ett bidrag till Finlands kulturhistoria. 1900
  • Finskpråkig disputationspoesi vid Upsala universitet. 1900
  • Predikoställen i några församlingar af Åbo stift mot slutet af 1600-talet. 1901
  • Nya underrättelser om Petrus Petrosa. 1902
  • Om förberedelserna till 1843 års gymnasii- och skolordning för storfurstendömet Finland. 1902
  • Orationes academicae Fennorum extra patriam habitae : ett bidrag till Finlands kulturhistoria. 1902
  • Några underrättelser om finska nationella församlingen i Stockholm. 1903
  • Om finske medlemmar i svenska vitterhetssamfund. 1903
  • Åbo stifts herdaminne 1554–1640. 1903
  • Gillet ”Amore proximi” i Lovisa (1786-1812). 1904
  • Dagboksanteckningar under rysk fångenskap af Pehr Granstedt. 1905
  • Samfundet pro Fide et Christianismo och dess finske medlemmar ; Svenska Uppfostringssällskapet och dess finske medlemmar. 1905
  • Bidrag till frimureriets i Finland historia. 1906
  • Ordenssällskapet Wallhall. 1907
Suomeksi ilmestyneitä teoksia
  • Biblian-historia. 1861
  • Carl Alfred Cornelius : Kirkkohistoria alkeis-oppilaitosten tarpeeksi ; suomeksi toim. K. G. Leinberg. 1868
  • Satakieli eli 100 valittua laulua Suomen sivistyneelle nuorisolle. 1869
  • Kansakoulun kalenteri vuonna 1872. 1872
  • Biblian historia kansakouluille. 1875
  • Raamatun lauseita, biblian historiaan sovitettuja. 1876
  • Biblian historia Pyhän Raamatun lauseineen : sunnuntai- ja kiertokouluille. 1877
  • Lutheruksen vähän katekismuksen ensimäinen pääkappale : lyhyillä selityksillä ja viittauksilla pyhään raamattuun : kouluille. 1880
  • Michael Agricola : Abckiria : suomenkielisen kirjallisuuden esikoinen ; alkuperäisessä muodossa uudestaan painattanut K. G. Leinberg. 1884

Lähteet

  1. ↑ Leinberg, Karl Gabriel Nordisk familjebok
  2. ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Gabriel Leinberg. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=16648>. Luettu 2.9.2017.
  3. ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 439
  4. ↑ Ollin mustikkamatka. Säveltänyt Lilli Thuneberg. Kansakoulu ja alkuopetus : kansanopetuksen eri aloja käsittelevä aikakauslehti, 18.02.1925, nro 4, s. 11. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.09.2018.

Aiheesta muualla

  • Kotivuori, Yrjö: Karl Gabriel Leinberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.