Suomalais-venäläinen koulu
Suomalais-venäläisen koulun uusi rakennus tammikuussa 2022.
Sijainti	Kaarelankuja 2b, 00430, Kaarela, Helsinki
Koordinaatit	60°14′17.9″N, 24°54′0.5″E
Tyyppi	esikoulu, peruskoulu, lukio
Perustettu	1955
Rehtori	Tuula Väisänen
Oppilaita	n. 50 (esikoulu, 2022)[1] n. 500 (peruskoulu, 2022)[2] n. 160 (lukio, 2022)[3]
Verkkosivut
Infobox OK

Suomalais-venäläinen koulu (lyh. SVK) on vuonna 1955 perustettu kaksikieliseen opetukseen erikoistunut koulu Helsingin Kaarelassa Maununnevalla. Koulussa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio sekä vuonna 1990 SVK:n naapuritontilla toimintansa aloittanut päiväkoti Kalinka^[4]. Koulu toimii Opetushallituksen hallinnon alaisena.^[5]

Vuonna 2022 peruskoulussa oli noin 500 oppilasta,^[2] lukiossa noin 160 opiskelijaa^[3] ja esikoulussa noin 50 oppilasta^[1].

Lukion pääsyrajat 2000–2023^[6][7]

Vuosi	A-venäjän linja (2000–2014: KA-raja, 2014–2022: pisteraja, max. 11)	B3-venäjän linja (2000–2014: KA-raja, 2014–2022: pisteraja, max. 11)
2000–2001	7,00
2001–2002	7,00
2002–2003	7,00
2003–2004	7,09
2004–2005	7,00
2005–2006	7,18
2006–2007	7,01
2007–2008	7,00
2008–2009	7,00
2009–2010	7,00
2010–2011	7,00
2011–2012	7,00	7,00
2012–2013	7,31	7,00
2013–2014	7,08	7,02
2014–2015	7,31	7,17
2015–2016	8,07	8,17
2016–2017	8,31	8,08
2017–2018	8,58	8,08
2018–2019	8,08	8,25
2019–2020	8,00	8,08
2020–2021	7,25	7,67
2021–2022	8,25	8,25
2022–2023	8,00	8,00
2023–2024	8,36	8,00
Pääsyvaatimuksena hyväksytty kielikoe

Suomalais-venäläinen koulun juuret ulottuvat vuoteen 1861, jolloin perustettiin kauppias Nikifor Tabunovin myötävaikutuksella kotikoulu venäläisille lapsille Helsingin keskustaan. Tästä kolmen vuoden kuluttua, vuonna 1864, perustettiin varsinainen venäläinen koulu Suomessa, joka tunnetaan niin sanottuna Tabunovin kouluna.^[8] Sen seuraajaksi perustettiin 1930 Helsingin venäläinen lyseo, jota ylläpitämään perustettiin 1955 Helsingin venäläisten koulujen kannatusyhdistys. Vuonna 1963 nimi muutettiin Helsingin suomalais-venäläiseksi kouluksi. Koulu toimi Neitsytpolku 1 A:ssa Ullanlinnassa, kunnes uusi koulurakennus valmistui osoitteeseen Kaarelankuja 2 vuonna 1964.^[9][10] Perusrakennuksen suunnitteli arkkitehti Osmo Sipari.^[11] Marraskuussa 1964 presidentti Urho Kekkonen kävi tutustumassa Suomalais-venäläisen koulun uuteen koulurakennukseen.^[12] Sitä laajennettiin 1970^[13] sekä lukio-osalla vuonna 1985.

Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 177 koulusta tuli valtion ylläpitämä. Sitä varten annettiin 21. toukokuuta 1976 laki suomalais-venäläisestä koulusta, jota täydennettiin asetuksella 7. huhtikuuta 1977.^[14] Normaalin oppimäärän ohella oppilaat tuli perehdyttää venäjän kieleen sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kansojen kulttuuriin.^[13] Asetuksen mukaan koulun johtokunnassa tuli olla opettajien ja vanhempainneuvoston ohella edustaja myös Suomi-Neuvostoliitto-Seurasta,^[15] mikä vaihdettiin joulukuussa 1994 Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraan.^[16] Laki suomalais-venäläisestä koulusta kumottiin vuonna 1998, mutta asetus on muutettuna edelleen voimassa.^[17]

Mihail Gorbatšovin silloinen vaimo Raisa Gorbatšova ja Mauno Koiviston vaimo Tellervo Koivisto toimivat koulun yhteyteen vuonna 1990 valmistuneen päiväkoti Kalinkan kummeina.^[18]

Vuonna 2018 ryhdyttiin valmistelemaan asemakaavamuutosta, joka mahdollisti vanhojen, huonokuntoisiksi todettujen koulurakennusten purkamisen. Uudisrakennuksen suunnittelukilpailu pidettiin keväällä 2018, ja voittajaehdotus valittiin lokakuussa 2018.^[19] Uusi rakennus valmistui kesällä 2021 entisen paikalle.^[20]

Koulussa oli vuonna 2022 noin 60 opettajaa.^[21]

• Boris Novitsky 1955–1963
• Lauri Teivainen 1963–1969
• Martti Arkonsuo 1969
• Boris Novitsky 1970–1971
• Martti Ruohonen 1971–2001
• Liisa Pohjolainen 2001–2008
• Tuula Väisänen 2008–

Lauri Teivaisen kauden jälkeen Suomalais-venäläisen koulun johtokunta valitsi rehtoriksi Käpylän koulun rehtorin Martti Arkonsuon. Hän kuitenkin jätti paikkansa koeajan jälkeen. Boris Novitsky palasi koulun vastaavaksi rehtoriksi Arkonsuon jälkeen. Vuonna 1971 Martti Ruohonen aloitti pitkän kautensa koulun rehtorina.^[22][23]

• Kalle Ahola (s. 1972), Don huonot -yhtyeen laulaja^lähde?
• Jussi Chydenius (s. 1972), muusikko^lähde?
• Kalle Chydenius (s. 1970), muusikko, edellisen veli^lähde?
• Maria Guzenina-Richardson (s. 1969), kansanedustaja^[24]
• Petteri Koponen (s. 1988), koripalloilija^[25]
• Taikuri Luttinen (s. 1957), taikuri^[26]
• Tuomas Kytömäki (s. 1974), Salatuista elämistä tuttu näyttelijä^lähde?
• Joel Melasniemi (s. 1975), Ultra Brassa ja Scandinavian Music Groupissa vaikuttava muusikko^lähde?
• Vilma Melasniemi (s. 1973), näyttelijä, edellisen sisar^[27]
• Atte Perttu (s. 1990), koripalloilija^lähde?
• Antti Pihlström (s. 1984), Suomen maajoukkueessa pelannut jääkiekkoilija^[28]
• Roni Porokara (s. 1983), Suomen maajoukkueessa pelannut jalkapalloilija^lähde?
• Jan Rechberger (s. 1974), Amorphis-metallibändin rumpali^lähde?
• Valentin Kononen (s. 1969), kilpakävelijä
• Petri Räisänen (s. 1967), maailmankuulu joogi^[29]
• Anni Sinnemäki (s. 1973), poliitikko ja runoilija^[30]

• Aleksanterin kimnaasi

• Suomalais-venäläisen koulun kotisivut
• Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistys ry