Stroganov (ven. Стро́гановы) (Stroganoff) oli merkittävä venäläinen kauppias-, teollisuus- ja virkamiessuku 1400-1900 luvuilla.^[1] Suku kehittyi alun perin Arkangelin alueella asuneista, pomoreiksi itseään kutsuvista venäläisistä talonpojista.^[2][1] Suvulla oli tärkeä rooli muun muassa Moskovan Venäjän ulkomaankaupassa 1500-luvulla ja merkittävä vaikutus Siperian valloituksessa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla.^[1] Stroganovin ruokalaji on nimetty suvun mukaan. Stroganovit oli yksi Venäjän rikkaimpia sukuja 1500- ja 1900-lukujen välisenä aikana.^[3]

• Anikei Fjodorovitš Stroganov (ven. Аникей Фёдорович Строганов) (Novgorod 4.11.1488 – 2.9.1570 Solvytšegodsk), aloitti noin 1515 laajamittaisen ruokasuolan tuotannon Solvytšegodskissa, ja osti vähitellen alueen pienempien suolantuottajien maita pois. Sai tsaari Iivana Julmalta valtiollisen tarkastajan luvan brittien Arkangelin seutujen kautta Moskovaan suuntautuvalle kaupan valvomiseen.
• Sergei Grigorjevitš Stroganov (1707–1756), paroni, rakennutti Stroganovin palatsin Pietariin. Palatsin viimeisteli vuoteen 1760 mennessä hänen poikansa kreivi Aleksandr Sergejevitš Stroganov (1733–1811), senaattori, taiteenkerääjä, Keisarillisen Taideakatemian puheenjohtaja ja Venäjän keisarillisen tiedeakatemian jäsen sekä Keisarillisen lainakirjaston johtaja.

• Stroganovin suvun rakennuttamia merkittäviä rakennuksia
• 
  Stroganovien kartano Solvytšegodskissa (noin 1564, uusittu useasti myöhemmin)
• 
  Stroganovin talo Usolyessa.
• 
  Stroganovin palatsi Nevski prospektin ja Moikan varrella Pietarissa (59.935742 N, 30.320774 E)
• 
  Stroganovin barokkipalatsi iltavalaistuksessa talvisessa Pietarissa.
• 
  Stroganovin koulu Moskovassa.
• 
  Anikei Stroganovin määräyksestä rakennutettu Neitsyt Marian ilmestyspäivän kirkko Solvytšegodskissa Arkangelin alueella (1560)
• 
  Stroganovien kirkko Nižni Novgorod

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stroganov.

• Sukupuu (englanniksi)