Sognin ja Fjordanen lääni (norj. Sogn og Fjordane fylke) on Norjan entinen lääni maan länsiosassa Vestlandetin alueella Atlantin valtameren rannalla. Se rajautui etelässä Hordalandin ja Buskerudin lääneihin, idässä Opplandin lääniin ja pohjoisessa Møren ja Romsdalin lääniin. Sen hallinnollinen keskus on Hermansverkin kylä Leikangerin kunnassa. Läänissä on 109 530 asukasta (vuonna 2016)[2] ja sen pinta-ala on 18 619,21 neliökilometriä.[1]
Maantiede
Sognin ja Fjordane on enimmäkseen harvaan asuttua vuoristoista aluetta. Läänissä sijaitsevassa Breheimenin vuoristossa on Norjan ja koko Manner-Euroopan suurin jäätikkö, Jostedalsbreen. Myös Norjan syvin järvi Hornindalsvatnet ja pisin vuono Sognevuono sijaitsevat läänissä. Lisäksi alueella sijaitsee useita tunnettuja vesiputouksia, joista Ramnefjellsfossen (aiemmalta nimeltään Utigardfossen) mielletään Norjan korkeimmaksi ja maailman kolmanneksi korkeimmaksi putoukseksi. Vettisfossen on myös yksi Norjan korkeimmista vesiputouksista käsittäen 275-metrisen pystysuoran pudotuksen. Molemmat putoukset sijaitsevat Jotunheimenin vuoristossa.
Unescon maailmanperintökohteena tunnettu vuono Nærøyfjord sijaitsee läänin eteläosassa. Lääni käsittää useita saaristoja, kuten esimerkiksi Bulandetin, Bremangerin saaret ja Florøn ympärillä olevat saaret. Norjan läntisin piste Holmebåen sijaitsee Solundin kunnassa. Holmebåenista on noin 300 kilometriä matkaa lännessä sijaitsevien Shetlandsaarten Unstin saarelle.
Maastonmuodot vaihtelevat melkoisesti. Ulompana merenrannikoilla vuoret ovat pääsääntöisesti matalampia, mutta kasvavat kohti sisämaata, jossa huiput ulottuvat paikoin yli 2 000 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta. Jyrkistä korkeuseroista sekä korkeaa maastoa halkovista vuonoista johtuen alueen sademäärä on korkea. Lännestä saapuvat matalapaineet kohtaavat vuoristot muodostaen orografisia pilviä ja aiheuttaen vesi- ja lumisateita.
Aluejako
Kunnat
Sognin ja Fjordanen lääniin kuuluu 26 kuntaa:
Perinteiset alueet
Sognin ja Fjordanen lääni jakautui neljään alueeseen (distrikt), jotka vastaavat historiallisia voutikuntia (fogderi) Indre Sogn, Ytre Sogn, Sunnfjord ja Nordfjord. Lääninnimen Fjordane tarkoittaa Sunnfjordia ja Nordfjordia; niiden alue on keskiajalla muodostanut Firdan läänin.
Vaakuna
Lääni sai nykyisen vaakunan 23. syyskuuta 1983. Vaakuna esittää läänin maantieteellisiä piirteitä, sillä sen kolme vasemmalta oikealle päin kapenevaa sinistä aluetta kuvastavat alueen kolmea suurta vuonoa, jotka ulottuvat pitkälle sisämaahan. Nämä kolme vuonoa pohjoisimmasta eteläisimpään ovat Nordfjord, Sunnfjord ja Sognevuono. Vuonot ovat keskeisiä, sillä lähes kaikki läänin kylät ja keskustaajamat sijaitsevat näiden vuonojen rannoilla. Lisäksi läänin nimi perustuu vuonoihin.
Väestö
Sognin ja Fjordanen lääni oli ainoa lääni, jossa uusnorja eli nynorsk oli virallinen kieli kaikissa kunnissa.
Talous
Läänissä oli hiukan teollisuutta, esimerkiksi vesivoimaa ja siitä saatavaa sähköä hyödyntävää alumiiniteollisuutta, mutta maatalous oli leimaa antava elinkeino.
Risteilyalukset kulkevat rannikolla kyyditen jylhiä vuoria ja vuonoja ihailevia turisteja.
Kulttuuri
Läänissä sijaitseva Urnesin sauvakirkko on Unescon maailmanperintökohde.
Lähteet
Aiheesta muualla
.svg)
