Tämän kansallisesti merkittävän geologisen luonnonmonumentin muodostumisen arvellaan alkaneen Itä-Euroopan tasangolla levinneen pleistoseenin aikaisen suurimman jäätiköitymisen jälkeen noin 230 tuhatta vuotta sitten.[6][7] Tämän myötä ainoana maailmassa Smotrytšin jokirinteillä kanjoniseinien oletetaan paljastaneen maapallon muinaisesta kehityksestä kertovia siluurikaudenLudlow-epookin aikaisia kalkkikiven kerrostumia ja ikivanhan kallioperän kivettyneitä sedimenttejä yli 416 tai 420 miljoonan vuoden ajalta.[8] Alajuoksulla Kamjanets-Podilskyin jälkeen löytyneissä esiintymissä havaittiin fossiilisen eläimistön jäänteitä ja sedimenttejä jopa kambrikaudelta.[9][10] Muinainen lämmin siluurikauden meri, joka peitti alueen yli 440 miljoonaa vuotta sitten, vaikutti orgaanisen elämän kehittymiseen jättäen jälkeensä tämän luonnonmuistomerkin.[8]
Sijainti ja mitat
Smotrytšin kanjoni alkaa joen alavirralla 10 kilometriä ennen Kamjanets-Podilskyin kaupunkia ja kattaa Holoskivin ja Tsybulivkan kylien välisen 80 hehtaarisen pinta-alan.[2] Uurroksen syvyys vaihtelee kalkkikiviseinien yltäessä alkuvaiheen 37:stä[9] loppuvaiheen 50:neen metriin.[11] Kaupunkia ympäröivät rotkomaisen laakson seinämät kohoavat paikoin jopa noin 57–60 metrin korkeuteen joenpinnasta.[12] Seinämiä erottaa toisistaan 18–40 metrin etäisyys.[13]
Kanjonista tuli muinaisen Kamjanets-Podilskyin syntymisen syy ja alun perin asutusta oli vain linnoitetulla saarella, jossa kanjoni eräänlaisena muurina oli kätevä niin itse paikkakunnan kuin rajan puolustukseen. Linnoitus varustettiin hydraulisilla rakenteilla, joilla nostettiin Smotrytšjoen pintaa estämään vihollisen etenemistä.[14] Kanjonin kallioissa kerrotaan löytyvän noin 20 luolaa, joita käytettiin ruudin varastointiin taisteluoperaatioiden aikana.[15] Kanjonin muodostama maisema näkyy vieläkin muinaisessa kaupunkisuunnitelmassa. 1800-luvulla kun saari alkoi olla ylikansoitettu, juuri nämä ainutlaatuiset maisemat estivät kaupungin kehitystä ja laajenemista. Nykyisin kaupunkia ympäröiviä kanjonirinteitä yhdistää 379,14 metrin pituinen Strimka lan-silta, joka omalta 54 metrin korkeudeltaan on Ukrainan korkein.[16]
Alueelle ovat ominaisia sekä pysyvät että kausiluonteiset vesiputoukset ja kalliomuodostelmat joenrannoilla. Keväällä ja syksyllä täällä on usein paksua sumua.[13] Kanjonilaakso on paikoin endeemisten kasvien jäänteiden peittämä.[10] Smotrytšin kanjonia kutsutaan todelliseksi kasvipankiksi, koska tällä pienellä alueella esiintyy harvinaista aro- ja kivikasvillisuutta yhteensä noin 350 kasvilajia.[4] Samoin noin 100 lintu-, 25 nisäkäs-, 22 hämähäkki-, 17 kala-, 10 sammakko- ja 6 matelijalajia. Osa vetovoimasta kuuluu pinta-alaltaan 1 480 hehtaarilliselle kaventuneelle suisto- ja vuodesta 1996 lähtien kansainväliselle kosteikkoalueelle Tsybulivkan ja Ustjan kylien välissä.[17][18][19]
Kanjonilla ei vieläkään ole varsinaista omistajaa. Nykyään luonnonmuistomerkki on kolmen instituution, mm. Podolian Tovtryn kansallispuiston hallinnassa[3], mikä vaikeuttaa järjestelmällisen luonnonsuojelun toteuttamista ja valvontaa.[5] Joen rinteillä esiintyy eroosioprosessien voimistumista, kalkkikiven ja kiven louhintaa, karjan massalaiduntamista, hallitsematonta rakentamista, teollisuusjätteiden, roskien ja jäteveden päästöä ja maatilojen epäasianmukaista agronomista toimintaa mm. lannan jokeen laskemista. Joidenkin kylien jyrkät rinteet ja rannat joen molemmin puolin olivat tai ovat täynnä paikallisten asukkaiden kotitalousjätteitä[20] ja teollisuusyritysten roskia.[8] Esimerkiksi vuonna 2003 ympäristötoimenpiteiden yhteydessä kanjonista kuljetettiin pois 26 rekka-autollista roskaa.[5] Tsybulivkan kylän lähellä joskus toimineen rakennuskiven louhos purki kivipaljastumat puolen kilometrin verran pitkin Smotrytšjoen oikeapuolista rantaa. Nykyisin hylättyä louhosta ei ole kunnostettu.[8] Useiden lähteiden mukaan tämän vuoksi harkitaan Smotrytšin kanjonin lisäämistä Unescon ylläpitämälle maailmanperintökohteiden listalle.[10]
↑ abcG. I. Denysyk: Каньйон річки Смотрич (Smotrytšjoen kanjoni) 2012. (ukr.Енциклопедії Сучасної України, Entsyklopedij Sutšasnoi Ukrainy. Viitattu 27.06.2023. (ukrainaksi)
↑Пониззя річки Смотрич та Бакотська затока - водно-болотні угіддя міжнародного значення Хмельницької області ("Smotrytšjoen alajuoksu" ja "Bakotin zatoka" - kansainvälisesti merkittävät kosteikot Hmelnytskyin alueella) 02.02.2023. (ukr.Управління Державного агентства меліорації та рибного господарства у Хмельницькій області, Upravlinnja Deržavnogo agenstva melioratsij ta rybnogo gospodarstva u hmelnitskji oblasti). Viitattu 27.06.2023. (ukrainaksi)
↑Vitalij Horbulenko: Смотрич стане глибшим? (Tuleeko Smotrytšista syvempi?) 01.11.2013. газета «ПОДОЛЯНИН». Viitattu 27.06.2023. (ukrainaksi)
