Sloveenit (ven. слове́не, slovene) eli Ilmajärven slaavit (и́льменские славя́не, ilmenskije slavjane) olivat Ilmajärven rannoilla, Olhavan, Lovatin ja Mstan varsilla sekä Mologan yläjuoksulla 500–900-luvuilla elänyt itäslaavilainen heimo. 800–1100-luvuilla seudulle perustettiin Novgorodin ja Staraja Russan kaupungit. Myöhemmin sloveenien asuinalueesta muodostui Novgorodin feodaalitasavallan ydinalue.^[1]

Nimitystä sloveenit käytetään myös Sloveniassa ja sen lähialueilla asuvasta eteläslaavilaisesta kansasta.