Slobodan Praljak syntyi 2. tammikuuta[1] vuonna 1945 Čapljinassa nykyisessä Bosnia-Hertsegovinassa. Hän opiskeli tekniikan alaa, filosofia, sosiologiaa ja teatteria Zagrebissa 1970-luvun alussa ja työskenteli opintojensa jälkeen muun muassa opettajana, teatterin ohjaajana sekä televisio- ja dokumenttielokuvien tuottajana.[2]
Jugoslavian hajoamissodat
Praljak liittyi Kroatian armeijaan maan itsenäistyttyä vuonna 1991, ja hänet ylennettiin kenraalimajuriksi.[2]Jugoslavian hajoaminen johti veriseen sotaan. Serbian tuolloinen presidentti Slobodan Milošević ja Kroatian presidentti Franjo Tuđman kävivät vuonna 1991 salaisia neuvotteluja Bosnian jakamisesta maiden kesken. Neuvotteluja kroatialaisten kanssa kävi myös Bosnian serbiarmeijan komentaja Ratko Mladić. Mladićin joukot hyökkäsivät bosnialaisia vastaan vuonna 1992, ja Tuđmanin kroaatit alkoivat vallata Tuđmanin Kroatian historiallisiksi osiksi väittämiä alueita seuraavana vuonna.[3] Samana vuonna Praljakista oli tehty Bosnian kroaattiarmeijan (HVO) päällikkö.[2] Bosnian kroaattiarmeija rahoitettiin, ja sen käskyt annettiin Kroatiasta käsin. Kroaattien joukot vangitsivat jopa 10 000 muihin kansallisuuksiin kuulunutta henkilöä valtaamillaan alueilla. Vangit joutuivat väkivallan ja raiskausten uhreiksi, minkä lisäksi osa surmattiin. Suurin osa joukkojen uhreista oli bosniakkeja, mutta heidän joukossaan oli myös serbejä ja romaneja.[3] Praljak tiesi sotilaidensa vangitsevan muslimeja Prozorissa kesällä 1993, ja hänen tiedossaan oli myös, että vankeja aiottiin surmata. Tästä huolimatta hän ei ryhtynyt toimiin estääkseen joukkojaan.[2] Praljak oli myös yksi Mostarin piirityksen avainhenkilöistä. Mostarin piiritys oli aikanaan uutisoidumpia kroaattien sotilastoimia sodassa, ja sen aikana tuhoutui esimerkiksi kaupungin 1500-luvulla rakennettu kuuluisa kivisilta.[3]
Praljak antautui Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston vuonna 1993 perustamalle Jugoslavia-tuomioistuimelle vuonna 2004, ja hänet vapautettiin väliaikaisesti. Praljak määrättiin palaamaan Haagiin vuonna 2012, ja seuraavan vuoden puolella hänet tuomittiin 20 vuoden vankeusrangaistukseen useista eri rikosnimikkeistä[2], kuten sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Praljak valitti tuomiostaan, ja marraskuussa 2017 valitusta käsitelleet tuomarit hylkäsivät tuomiot osasta aiemmista rikosnimikkeistä, mutta Praljakin vankeusrangaistuksen määrä säilyi samana. Tuomarien luettua tuomionsa oikeussalissa 29. marraskuuta 2017 syytetyn paikalla seissyt Praljak julisti kroatiaksi vapaasti kääntäen ”Slobodan Praljak ei ole sotarikollinen, hylkään tuomionne halveksuen”, otti esiin pienen pullon ja joi sen sisällön julistaen juoneensa juuri myrkkyä. Praljak sai oireita pian tämän jälkeen, ja vielä samana päivänä hänen uutisoitiin kuolleen sairaalassa. Välittömästi ei ollut varmuutta siitä, miten pullo oli kuljetettu oikeussaliin, jossa on käytössä tyypilliset turvatarkastukset.[3]
Kuoleman jälkeen tehdyn ruumiinavauksen mukaan Praljakin ottama aine oli kaliumsyanidia. Kroatiassa uutinen Praljakin kuolemasta otettiin vastaan ristiriitaisin tuntein. Maan pääministeri Andrej Plenković kommentoi Praljakin kuoleman heijastelleen vääryyttä Bosnian kroaatteja ja kroatialaisia vastaan. Presidentti Kolinda Grabar-Kitarović sanoi puolestaan, että kroatialaisten on tunnustettava joidenkin kroaattien syyllistyneen rikoksiin Bosniassa. Bosnian kroaattien edustaja Dragan Čović sanoi Praljakin itsemurhan osoittaneen, kuinka pitkälle Praljak oli valmis menemään syyttömyytensä puolesta. Noin tuhat kroaattia kokoontui 29. marraskuuta Mostarissa Praljakin muistoksi.[4]
.jpg)
.jpg)
