John Coriglianon toinen sinfonia kantaesitettiin 30. marraskuuta 2000.[1] Teos voitti vuonna 2001 musiikin Pulitzer-palkinnon.[2]
Bostonin sinfoniaorkesteri otti Coriglianon kustantajaan yhteyttä toivoen, että Corigliano säveltäisi sinfonian sen sinfoniasalin satavuotisjuhlan kunniaksi. Säveltäjä kieltäytyi aluksi, mutta tarjoutui kirjoittamaan toisenlaisen orkesteriteoksen. Hänen ajatuksensa kuitenkin kääntyivät jousikvartettoon, jonka hän oli säveltänyt Cleveland Quartetin jäähyväiskiertuetta varten 1996; sinfonia syntyi kvarteton työstämisestä uudelleen versioksi jousiorkesterille.[2]
Corigliano on suhtautunut sinfoniseen genreen varauksella, koska suuria sinfonioita on ohjelmistossa jo niin merkittävä määrä. Jousisinfonia on hänestä kuitenkin täysin oma, harvinaisempi lajityyppinsä. Aiemmin vasta Coriglianon ystävien AIDS-kuolemat olivat saaneet hänet säveltämään yhden sinfonian.[2]
Osat
- Prelude
- Scherzo
- Nocturne
- Fugue -
- Postlude
Lähteet