Silence (televisioesityksessä myös nimellä Vaitiolo) on vuonna 2016 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen historiallinen draamaelokuva, jonka on ohjannut Martin Scorsese.[1] 1600-luvun Japaniin sijoittuva elokuva kertoo nuorista portugalilaisista jesuiitoista lähetystyössä Japanissa, jossa heitä kohdellaan vihamielisesti ulkopuolisina tunkeutujina.[2] Elokuva perustuu Shūsaku Endōn samannimiseen romaaniin vuodelta 1966 (suom. Vaitiolo, SLEY-kirjat 1980) ja sen pääosissa näyttelevät Liam Neeson, Adam Driver ja Andrew Garfield.[3][2]
Varoitus:Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
1640-luvulla kaksi nuorta katolisen kirkon jesuiittapappia lähtee Japaniin etsimään Isä Ferreiraa, josta ei ole kuultu vuosiin mitään. Papit Rodrigues ja Garupe saapuvat ensin Macaoon, joka oli tuolloin Portugalin siirtomaa. Siellä nuori kristitty japanilaismies Kichijiro lupaa viedä heidät perille kotimaahansa.
Eteläisen Japanin rannikolta jesuiitat löytävät kristinuskoa salaa harjoittavia kyläläisiä, jotka ottavat heidät riemuiten vastaan. Kristittyjä vainotaan ja pidätetään maassa uskontonsa harjoittamisesta. Inkvisiittori Inoue pidättää joukon kyläläisiä ja heidän johtajansa Mokichin ja kiristää heitä vannomaan luopuneensa uskostaan, jotta hän säästäisi toisten kyläläisten hengen. Inoue kiduttaa vankejaan, joista monet kuolevat. Kichijiro luopuu Inouen edessä uskostaan, mutta hakee sitten synninpäästöä Rodriguesilta.
Lopulta Rodrigues tapaa kadonneen Ferreiran, joka hänkin on luopunut kristinuskosta ja elää kuin japanilainen paikallisen vaimonsa kanssa. Myös Rodrigues jää lopulta loppuelämäkseen Japaniin Inouen järjestettyä hänelle japanilaisen vaimon ja kodin, mutta jää avoimeksi jatkaako hän elämäänsä salaa kristittynä vai uskostaan luopuneena.[4]
Helsingin Sanomien Pertti Avolan mielestä Scorsesen parikymmentä vuotta suunnittelema Silence liittyy ohjaajan muiden uskontoteemaisten elokuvien joukkoon, joita ovat Kristuksen viimeinen kiusaus (1988) ja Dalai-laman elämäkertaelokuva Kundun (1997). Scorsese ja Jay Cocks ovat siirtäneet Endon vaikeasti filmatisoitavan, pääosin kertoja Sebastião Rodriguesin ajatuksista koostuvan romaanin tapahtumat ja dialogin lähes sellaisenaan elokuvaan, mutta tarinan syvempi olemus jää Avolasta ohuemmaksi. Silti Silence on Avolasta yksi Scorsesen parhaita elokuvia.[5]
Turun Sanomien Päivi Valotien mukaan Silence on ylipitkä mutta upeasti kuvattu, ja myös äänimaailma on rakennettu huolella. Ohjaaja ei armahda katsojaa kuvatessaan päähenkilöihin ja heidän japanilaisiin uskonveljiin kohdistuvaa väkivaltaa. ”Elokuvan moraalipohdinnat laajenevat tasolle, jossa kysytään, onko marttyyrina ololle oikeutusta, jos ja kun yhden ihmisen vakaasta uskosta ja uhrautumishalusta kärsivät monet muutkin.”[2]
