Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna on saanut aiheensa kunnan sijainnista ja maiden viljavuudesta. Vaakunan avainten lehti viittaa kunnan nimen alkukirjaimeen, ja ne edustavat tyypiltään vilja-aittojen avaimia, jotka symboloivat pitäjän viljavia peltoja ja niistä nousevaa vaurautta. Avaimet kertovat myös kunnan keskeisestä ”avainasemasta”.^[1]

Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kolme hirsittäistä hopea-avainta alatusten”. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Seinäjoen maalaiskunnan kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 28. elokuuta 1954. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 16. lokakuuta 1954.^[2] Vaakuna muuttui epäviralliseksi Seinäjoen maalaiskunnan liityttyä Seinäjoen kauppalaan 1959. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen virallisesta käytöstä poistunut kunnanvaakuna (pois lukien luovutettujen alueiden kaupunkien vaakunat). Vaakuna oli myös ehdolla Seinäjoen uudeksi vaakunaksi kuntaliitoksen yhteydessä 2009, mutta ei tullut valituksi.

Seinäjoen kaupunginvaltuusto myönsi vuonna 2010 vaakunan käyttöoikeuden Törnävä-seuralle kotiseutuvaakunana.^[3]