Schaumanin linna on Bruno Krookin rakennuttama ja arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema vuonna 1924 valmistunut kivitalo Jyväskylässä. Se kuuluu pihapiirinsä kanssa Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[1] Schaumanin linnan puiston ja siihen alun perin kuuluneen puutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin.[2]
Arkkitehtuuri
Rakennuksessa on vaikutteita useista kertaustyyleistä, kuten uusrenessanssista ja -barokista, sekä 1920-luvun klassismista.[2] Linna edusti aikansa rakennusteknistä huippua, siinä oli jo 1920-luvulla koneistettu ilmanvaihto, pumpuilla varmistettu salaojajärjestelmä, sadeveden sinne ohjaavat syöksytorvet ja koneellinen kylmiö. Rakennukseen suunniteltiin myös viinikellari, lukuisia salakäytäviä sekä täysmittainen tenniskenttä ylimpään kerrokseen.[3]
Historia
Jyväskylän Lutakossa sijainneen Schaumanin vaneritehtaan johtajana toiminut Krook rakennutti linnan itselleen ja perheelleen asuinsijaksi. Krook rakennutti linnan vaneritehtaan nimissä edustuskodikseen kysymättä lupaa tehtaan osakkeenomistajilta.[4] Krook perheineen asui linnassa vuoteen 1929 saakka. Linnassa asuivat myöhemmin lyhyitä aikoja useat tehtaan johtajista, mm. Edvard Hanell ja Uuno Savola. Savola rakennutti myöhemmin itselleen linnan viereen oman talon, Villa Savolan, jota on kutsuttu sittemmin Uunolaksi tai Pikkulinnaksi.[4]
Schaumanin linna siirtyi 2009 jyväskyläläisen arkkitehdin Jukka Tikkasen omistukseen. 2016 Tikkaselle myönnettiin Jyväskylä-seuran palkinto, jonka myöntämisessä painoi erityisesti hänen tekemänsä työ linnan entisoinnissä.[5] Vuodesta 2015 rakennuksessa on toiminut myös ympäristöteknologiayritys Tana Oy:n pääkonttori.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla