Savinja on jokiKoillis-Sloveniassa. Savinja virtaa pääasiassa Ylä- ja Ala-Savinjan jokilaaksoissa, Laškon ja Celjen kaupunkien läpi. Savinjan alkulähteenä on Rinkan vesiputous ja laskupaikkana Savajoki. Savinja on usein tulvinut, kuten vuosina 1990 ja 1998.[1] Savinjalla on pituutta 102 kilometriä ja se on pisin joki, joka virtaa vain Sloveniassa.[2]
Nimi
Nimi Savinja on lähtöisin sanasta Savьn′a, joka taas on johdettu Savajokea tarkoittavasta sanasta. Saksan kielen sana Sann on todistettu myöhemmin. Paikalliset tuntevat joen myös nimellä Sáu̯ńe. Sana Savьn′a on muotoutunut muotoon Savnja nykysloveenissa. Nimen uskotaan olevan esislaavilaista alkuperää.[3]
Historian kuluessa Savinjasta on käytetty muun muassa seuraavia nimityksiä:
Roomalainen jumalatar Adsaluta, jonka alttareita on löydetty Savan alueelta, tunnistettiin pitkään Savinjaksi. Nykyään tutkijat eivät usko Adsalutan ja Savinjan yhteyteen.[5]
↑Snoj, Marko: Etimološki slovar slovenskih zemljepisnih imen, s. 386–387. Ljubljana: Modrijan and Založba ZRC, 2009. ISBN 978-961-241-360-6(sloveeniksi)
↑Šašel Kos, Marjeta: Reka kot božanstvo - Sava v antiki (.pdf) iza.zrc-sazu.si. Znanstvenoraziskovalni Center Slovenske Akademije Znanosti in Umetnosti. Viitattu 28.1.2014. (sloveeniksi)