Mirna (Slovenia)

Mirna
Mirnan ja Savan yhtymäkohta, taustalla Sevnica.
Mirnan ja Savan yhtymäkohta, taustalla Sevnica.
Alkulähde Velika Preska
Laskupaikka Sava, Dolenji Boštanj
Maat  Slovenia
Pituus 44 km
Alkulähteen korkeus 735 m
Valuma-alue 294 km²

Mirna on joki Sloveniassa. Se saa alkunsa 735 metrin korkeudessa Velika Preskassa. Joen pituus on 44 kilometriä, ja se yhdistyy Savaan Dolenji Boštanjin kunnassa, 170 metriä merenpinnan yläpuolella. Mirnan valuma-alue on 294 neliökilometriä.[1]

Slovenialainen maratonuimari ja Guinness World Records -ennätysmies Martin Strel oppi uimaan Mirnassa. Strel pitää halussaan Tonavan, Mississippin, Jangtsen ja Amazonin uintiennätyksiä.[2][3]

Joen nimi tulee verbistä nyrati ’nousta maasta’. Tämän osoittavat monet keskiaikaiset kirjoitukset, joissa joen nimi sisältää kirjaimen n, esimerkiksi inter fluenta Nirine vuodelta 1016.[4]

Joen yläosasta on käytetty nimityksiä Mirnščica ja Mirenščica. Sloveenin kielen asiantuntija Ivan Gregorčič ja maantieteilijä Maja Topole ovat kuitenkin pitäneet jälkimmäistä muotoa virheellisenä.[5]

Lähteet

  1. Reke, dolge nad 25 km, in njihova padavinska območja / Rivers, longer than 25 km, and their catchment areas stat.si. 9.4.2002. Ministrstvo za okolje, prostor in energijo - Agencija Republike Slovenije za okolje. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 28.1.2014. (sloveeniksi, englanniksi)
  2. Anderson, Lars: At age 47, and with Huck Finn in his heart, Slovenian Martin Strel became the first man to swim -- yes, swim -- the Mississippi sportsillustrated.cnn.com. 23.9.2002. CNN/Sports Illustrated. Arkistoitu 23.10.2012. Viitattu 31.1.2014. (englanniksi)
  3. Jordan, Pav: Blistering sun main threat so far for Amazon swimmer reuters.com. 9.2.2007. Reuters Group plc. Viitattu 31.1.2014. (englanniksi)
  4. Snoj, Marko: Etimološki slovar slovenskih zemljepisnih imen, s. 386–387. Ljubljana: Modrijan and Založba ZRC, 2009. ISBN 978-961-241-360-6 (sloveeniksi)
  5. Topole, Maja: ”Uvod”, Mirnska dolina: regionalna geografija porečja Mirne na Dolenjskem, s. 7. Scientific Research Centre, Slovenian Academy of Sciences and Arts, 1998. ISBN 961-6182-64-1 Teos books.google.com -palvelussa (viitattu 31.1.2014). (sloveeniksi)