Savant

Tämä artikkeli käsittelee erityislahjakkuutta. Savant on myös norjalaisen Aleksander Vinterin taiteilijanimi.

Savant on henkilö, jolla on kehitysvamma tai muu keskushermoston kehityshäiriö ja samalla siihen liittyviä yksittäisiä lahjakkuuden alueita, jotka poikkeavat henkilön muusta henkisestä suorituskyvystä. Nämä kyvyt voivat vaihdella hyvin lievästä tasosta aina sellaiseen, jota pidettäisiin neroutena terveellä ihmisellä. Kyvyt ovat usein kapea-alaisia ja liittyvät tyypillisesti kalenterilaskentaan, musiikkiin, matematiikkaan, taiteeseen tai tilan hahmottamiseen. Niitä yhdistää proseduraalisen muistin korostuminen ja mittavat muistisuoritukset, mutta ei aina ymmärrystä asiasisällöstä.[1]

Savantismi liittyy usein autismikirjoon. Noin puolet savanteista on autisteja, ja kaikista autisteista savant-ominaisuuksia esiintyy noin kymmenellä prosentilla.

Nimitys

Savantismin kuvasi John Langdon Down vuonna 1887. Aluksi syndroomasta käytettiin nimitystä idiot savant, sillä idiootilla on tarkoitettu tieteessä alun perin neutraalissa merkityksessä ihmistä, jolla on hyvin matala älykkyysosamäärä. Vuodesta 1988 alkaen idiot-sana on jätetty pois savantismin kohdalla, sillä kaikilla savanteilla ei ole matala älykkyysosamäärä.[2] Savantien älykkyysosamäärä vaihtelee alle 40:stä yli 140:n. Useimmilla se on välillä 40–70.[3]

Esiintyminen

Noin puolet savanteista kuuluu autismikirjoon. Kaikista autisteista savanteja on arviolta kymmenen prosenttia. Luku perustuu Bernard Rimlandin vuonna 1978 julkaisemaan tutkimukseen, jossa savant-kykyjä havaittiin 531 lapselta 5 400 autistisen lapsen joukosta. Muunlaiset luvut perustuvat yleensä siihen, että savantismille ei ole standardoitua määritelmää.[4]

Savanteista joka toisella ei ole autismia, vaan jokin muu aivojen sairaus, vamma tai häiriö. Laitoksissa asuvista ja henkisesti jälkeenjääneistä ihmisistä savanteja on suurin piirtein yksi tuhannesta.[5] Erityislahjakkuuden puhkeamisen voi lisäksi aiheuttaa esimerkiksi päähän kohdistunut trauma tai aivojen otsa-ohimolohkon rappeuma.[1]

Miehiä savanteista on noin 85 prosenttia ja naisia 15 prosenttia.[6]

Kaikki erikoiskyvyn omaavat ihmiset tai ihmelapset eivät ole savanteja, vaikka useita historiallisia neroja onkin kuolemansa jälkeen väitetty autisteiksi. Ihmisellä voi olla erikoiskykyjä ilman kehityshäiriötä tai vastaavaa. Tällaisen lahjakkuuden kyvyt ovat usein laaja-alaisemmat kuin savanteilla, joiden kyky on tyypillisesti hyvin kapea-alainen.[7]

Kyvyt

Savant-kyvyt esiintyvät yleensä yksittäin, mutta joillakin savanteilla on samanaikaisesti useampi kuin yksi erikoiskyky. Kaikkiin savant-kykyihin liittyy erittäin syvä mutta kapea-alainen muisti.[8] Esimerkiksi yhdysvaltalainen Kim Peek pystyi muistamaan ulkoa lähes kaiken lukemansa, yhteensä 12 000 kirjaa.[9]

Tyypilliset savant-kyvyt ovat yleisyysjärjestyksessä kalenterin laskeminen, musiikki, taide, matematiikka ja numerot sekä mekaaniset tai tilalliset kyvyt.[10]

Kalenterilaskenta on savant-kyvyistä yleisin. Siihen kuuluu kyky tietää minkä tahansa päivämäärän viikonpäivä. Joillakin savanteilla tämä kyky ulottuu jopa 40 000 vuoden päähän menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Joillakin kalenterilaskijoilla on lisäksi kyky esimerkiksi luetella vuodet, joina pääsiäinen on jonain tiettynä päivänä vuodesta, tai joina jokin päivämäärä on tiettynä viikonpäivänä. Tällaiset laskutoimitukset ovat monimutkaisia, eikä pelkkä ulkoa opettelu riitä niihin. Useimmat kalenterilaskijat käyttävät nykyistä länsimaista kalenteria, mutta jotkut käyttävät juliaanista tai kiinalaista kalenteria. Kalenterilaskennan yleisyys savant-kykynä on toistaiseksi selittämätön, eikä sen syntymekanismia tiedetä.[11]

Musiikillinen savant-kyky tarkoittaa yleisimmin absoluuttista sävelkorvaa sekä kykyä muistaa ja toistaa musiikkikappale täydellisesti kertakuulemalta. Jotkut musiikilliset savantit osaavat myös säveltää, tai osaavat soittaa kymmeniä soittimia.[12]

Kuvataiteellinen savant-kyky tarkoittaa yleisimmin kykyä piirtää, maalata tai veistää kohde täydellisesti ulkomuistista lyhyen tarkastelun jälkeen, ilman koulutusta.[12]

Matemaattinen tai numeraalinen savant-kyky tarkoittaa sitä, että henkilö pystyy tekemään vaativia kertolaskuja tai neliöjuurilaskuja päässään hyvin nopeasti ja tarkasti.[12]

Mekaaniset tai tilalliset savant-kyvyt tarkoittavat yleisimmin kykyä rakentaa monimutkaisia ja hyvin tarkkoja mekaanisia malleja tai rakennelmia, kykyä purkaa ja koota esineitä, sekä hyvin kehittyneitä suunnistus- ja kartantekotaitoja. Jotkut savantit pystyvät arvioimaan etäisyyksiä, korkeuksia, kellonaikaa tai äänen lähdettä hyvin tarkasti ilman mittalaitteita.[13]

Viiden yleisimmän savant-kyvyn lisäksi on raportoitu useista harvinaisemmista savant-kyvyistä, joista osa on yksittäistapauksia.[14]

Savant-kyvyt voidaan jakaa subjektiivisesti eri tasoihin, mutta mitään virallista luokittelujärjestelmää ei ole. Alimmalle tasolle voidaan sijoittaa henkilöt, joilla on esimerkiksi pakkomielle opetella ulkoa kaikenlaista sekalaista tietoa, kuten numeroita ja aikatauluja. Toisella tasolla ovat henkilöt, joiden musikaaliset, taiteelliset tai muut erikoiskyvyt ovat huomattavan näkyvät ja hienostuneet. Kaikkein ylimmällä tasolla ovat huippulahjakkuudet, joiden erikoiskyky on hämmästyttävä ja nerokkaaksi mielletty. Tällaisia savanteja on vain murto-osa kaikista savanteista, yhden määritelmän mukaan alle sata tunnettua tapausta koko maailmassa.[15]

Savant-lahjakkuutta pidetään usein jäykkänä, pakkomielteisenä ja automaattiseen toistamiseen keskittyvänä. Savant-kyky voi kuitenkin kehittyä suotuisassa ympäristössä niin, että henkilö esimerkiksi lisää kuvataiteeseensa luovia elementtejä tai oppii musiikin lainalaisuudet sekä kyvyn soveltaa niitä. Jotkut savantit ovat kyenneet luomaan menestyksekkään uran esimerkiksi taiteilijoina tai tutkijoina.[1]

Syyt

Psykiatri Darold Treffertin mukaan savantismin biologiassa on kyse siitä, että aivot kompensoivat joidenkin aivoalueiden vaurioita uusien alueiden käyttöönotolla, uusien yhteyksien luomisella sekä joihinkin alueisiin kohdistuvan inhibition heikkenemisellä. Toinen selitys osalle savant-kyvyistä on pääsy käsiksi matalamman tason aisti-informaatioon. Autismin ja savantismin yhdistäväksi tekijäksi solutasolla on esitetty synaptista hyperplastisuutta, sillä se mahdollistaisi tiedon nopean tallentamisen mutta johtaisi samalla systeemin kapea-alaisuuteen.[1]

Savant-kyvyt yhdistyvät usein oikean aivopuoliskon toimintoihin, sillä ne ovat ei-symbolisia, taiteellisia, konkreettisia ja suoraan hahmotettuja, eivätkä vasemmalle aivopuoliskolle tyypillisesti peräkkäisiä, loogisia ja symbolisia. Tämä viittaisi savanteilla vasemman aivopuoliskon vaurioon, josta seuraa kompensointia oikeassa aivopuoliskossa.[16]

Tunnettuja savanteja

Katso myös

Lähteet

  • Treffert, Darold A.: Islands of Genius: The Bountiful Mind of the Autistic, Acquired, and Sudden Savant. Jessica Kingsley Publishers, 2010. ISBN 978 1 84905 810 0

Viitteet

  1. ↑ a b c d Simo Vanni ja Hanna Heikkinen: Onko aivoissamme käyttämätöntä kapasiteettia? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2015. Viitattu 17.8.2021.
  2. ↑ Treffert 2010, s. 17–18.
  3. ↑ Treffert 2012, s. 28.
  4. ↑ Treffert 2010, s. 18–19.
  5. ↑ Treffert 2010, s. 19.
  6. ↑ Treffert 2012, s. 29.
  7. ↑ Treffert 2012, s. 32–33.
  8. ↑ Treffert 2012, s. 23.
  9. ↑ Kaaro, Jani: Maailman oudoimmat nerot. 6.2.2009. Tiede.fi. Viitattu 20.2.2013.
  10. ↑ Treffert 2010, s. 19–20.
  11. ↑ Treffert 2010, s. 20.
  12. ↑ a b c Treffert 2010, s. 21.
  13. ↑ Treffert 2010, s. 22.
  14. ↑ Treffert 2010, s. 22–23.
  15. ↑ Treffert 2012, s. 24–25.
  16. ↑ Treffert 2012, s. 23–24.