Tämä artikkeli kertoo Navarran kuninkaasta. Sancho III oli myös Kastilian kuningas.
Sancho III Suuri (985 – 18. lokakuuta1035) oli Navarran eli Pamplonan kuningas isänsä Garcia II:n jälkeen vuosina 1000–1035.[1] Hän yhdisti Pohjois-Espanjan kristityt valtiot Barcelonaa lukuun ottamatta,[2][3] mutta vesitti lopulta työnsä ja pirstoi alueen uudelleen jakamalla valtakuntansa poikiensa kesken.[4]
Leónin kuninkaaksi nousi vuonna 999 alaikäinen Alfonso V. Holhoojahallituksen johdossa oli hänen enonsa, Kastilian kreivi Sancho García, joka käytti tilaisuutta hyväkseen kasvattamalla omaa aluettaan valtaamalla Cea- ja Pisuergajokien välisen alueen.[5] Vuonna 1017 Kastilian kreivikunnan asemassa tapahtui suuria muutoksia: kreivi Sancho García kuoli ja valtaan nousi alaikäinen García Sánchez (1017–1029) ja toisaalla täysi-ikäinen Leonin kuningas Alfonso V julistautui keisariksi, eli alueen johtavaksi hallitsijaksi. Tämä tilanne antoi Navarran Sancho III:lle mahdollisuuden esiintyä nuoren kreivin tukena ja turvana, mikä tyydytti myös Kastilian aatelisia.
Vuonna 1028 poliittinen tilanne muuttui jälleen: Alfonso V:tä seurasi kuninkaana hänen yhdeksänvuotias poikansa Bermudo III (1028–1037) ja täysi-ikäiseksi tullut Kastilian kreivi García Sánchez ryhtyi hankkiutumaan eroon suojelijansa Navarran Sancho III:n vaikutusvallasta ja lähentyi nyt puolestaan Leónin kuningasta. Kreivi sopi naivansa Bermudo III:n sisaren Sanchan ja antavansa myötäjäisinä takaisin 1017 menettämänsä alueet Cea- ja Pisuergajokien välistä. García Sánchez kuoli kesken häävalmistelujen vuonna 1029 ja hanke raukesi. Hyödyn nuoren kreivin kuolemasta otti kreivin sisaren nainut Navarran Sancho III, joka vaimonsa nimissä valtasi Kastilian.[6]
Leonin valtaus
Rohkaistuneena Kastiliassa saamastaan menestyksestä Sancho III alkoi sekaantua Leónin kuningaskunnan asioihin. Hänen onnistui naittaa poikansa Ferdinand ja Leonin kuninkaan Bermudo III:n sisar Sancha ja neuvotella myötäjäisiksi sama Cea- ja Pisuegrajokien välinen alue, mikä oli ollut Sanchan myötäjäisinä jo edellisen avioliittoaikeen aikana. Tämän jälkeen Sancho kutsui Bermudoa Galician kuninkaaksi, mutta otti itselleen tittelin rex Dei gratia Hispaniarum, ja loi näin vaateen niemimaan johtavan hallitsijan asemasta. Hän olikin kiistämättä voimakkain kristitty hallitsija, ja vuonna 1034 hän valtasi Leónin ja Bermudo III joutui pakenemaan Galiciaan.[7]
Sancho III jakoi valtakuntansa poikiensa kesken ja perusti näin Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat. Vanhin poika García III (1035–1054) sai Navarran, seuraava poika Ferdinand I (1035–1065) Kastilian, avioton poika Ramiro I (1035–1063) Aragonian ja nuorin poika Gonzalo (1035–1043/5) Sobrarben ja Ribagorzan.[9]
Lähteet
O’Callaghan, J. F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6(englanniksi)
Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto. (Suomeksi toimittanut Antero Manninen avustajana Pentti Papunen) Porvoo: WSOY, 1965.